Odottavan aika on pitkä, se on ainakin tullut todistettua. Siitä lähtien kun tein päätöksen sessun hankkimisesta aika on jämähtänyt kulkemaan niin hitaasti, että! Ei uskoiskaan, miten hitaasti. Odotuksen tuskaa lisää se, ettei sessun tarkkaa saapumispäivää vielä ole tiedossa. Aamukampaakaan ei voi ottaa vielä siis esiin. Ensi kuun puolivälissä on loma tiedossa, silloin olisi täydellinen aika totuttaa sessu talon tavoille. Ei auta kuin pitää peukut pystyssä, että josko saapumispäivä sattuisi sopivasti juuri siihen.
Nyt on jo hommattu ensimmäinen koiralle ostettu asia.Viltti. Ei sitten tarvitse maata pienen paljaalla lattialla. No, kuitenkin käy niin, että tessu katselee vilttiä ja menee sen viereen tyytyväisenä röhnöttämään. Kohta on pannan osto, taluttimen ja muiden romppeiden myös. En tullut ajatelleeksi aikaisemmin, miten hepreaa välillä kaikki uudet asiat välillä ovat. Pannan koko, taluttimen vahvuudet, kampojen ja harjojen tiheys ja kaikki muu mahdollinen välillä saa suun jäämään auki. "Ai näissä on näin paljon vaihtoehtoja?"
On olemassa ihan tajuton määrä kaikkea roinaa, enemmän ja vähemmän tarpeellista ilmeisesti, koirille. Ja minä olen vasta raapaissut pintaa. Niitä strassipantoja ja -paitojakin varmasti löytyisi. ;) Nyt on vaan tehtävänä kahlata läpi ja poimia sellaiset tavarat, joista oikeasti on sitten hyötyä. Perusteista liikkeelle siis.
-Ellen-
No comments:
Post a Comment