Elämä maistuu

Nyt melkein kolmikuisena glenninpentuna olen jo ehtinyt tutustua vähän muihinkin makuihin kuin pelkkiin koirannappuloihin ja piimään. Ei emäntä ja isäntä mulle mitään sapuskaa pöydästä anna (eikä mua onneksi edes kiinnosta niiden kasvispöperöt), mutta olen mä silti yhtä jos toista ehtinyt maistella. Olen syönyt muun muassa valkosipulin ja sipulin kuoria keittiössä, isäntä kun ruokaa laittaessaan välillä niitä tiputtelee. Emäntä puolestaan pudotti kiisseliä tehdessään pari punaviinimarjaa, jotka tietysti otin leluikseni ja lopulta söin. Meidän kilpikonnalle annetaan mun tietääkseni ruoaksi ainakin kesäkurpitsaa, banaania ja appelsiinia, niitä mäkin olen käynyt sen ruokapaikalta maistamassa. Sen kesäkurpitsaraasteen syöminen on sen verran hidasta hommaa, että emäntä ehtii aina keskeyttää mut, joten banaaninpuolikkaan hotkaisinkin kerran melkein purematta ettei se ehtinyt väliin.

Lisäksi olen huomannut, että jotkut asiat on sellaisia, joista emäntä saa hirveän hepulin, alkaa huutaa ja kaivaa sitä asiaa mun suusta pois. Tällaisiä ovat esimerkiksi monet ulkoa löytyvät mun mielestä täysin syömäkelpoiset asiat, kuten pienet kivet tai jäniksenpapanat. Joitain asioita emäntä taas saattaa katsella voitonriemuisena, ihan kuin se kuvittelisi, että on olemassa jotain mitä mä en syö! Näin kävi esimerkiksi muutaman mustapippurin kanssa, mä vedin ne napaan ja emäntä jäi hölmistyneenä toljottamaan.

Suurinta herkkuani ovat hapanmaitotuotteet ja juusto. En voi sietää sitä, että emäntä ja isäntä herkuttelee vaikka rahkalla tai jugurtilla, vaan alan heti vinkua, eihän ne muuten tajua antaa mullekin. Useimmiten ne ei kyllä siltikään tajua, vaikka kuinka paljon vinkuisi, mutta yrittää aina kannattaa. On se emäntä nimittäin pari kertaa antanut kipponsa mulle nuoltavaksi. Ja juustoa saadakseni olen valmis tekemään mitä hyvänsä, se on niin ihanaa!

Kaiken syötävän lisäksi maistelen mieluusti ihan kaikkea muutakin. Mikä tahansa lattialta löytyvä kelpaa suuhun: karkkipaperit, pahvilaatikot, talouspaperi, tohvelit, muovikassit, joulukoristeet, vessapaperirullat, sanomalehdet... Suursuosikkejani ovat vaatteet ja sukat, joista tykkään niin paljon, että käyn välillä jopa hakemassa niitä tuoleilta jos vain isäntäväen silmä välttää. En oikein ymmärrä miksei niitä muka saisi retuuttaa ja nutuuttaa, mutta ilmeisesti asia on näin, kun minua kerta kielletään niitä ottamasta. Odottakaapas vaan kun tästä vähän kasvan, silloin yltänkin ihan kaikkiin tavaroihin!