Saturday, December 25, 2010

Kyllä joulu on kiva!

Nyt se sitten tuli, joulu! Mäkin sain ihan ekat paketit:) Me ollaan oltu varmasti tosi kilttejä (vaikka kyllä epäilin sitä..) koska äippä ja iskä oli ostanu meille uusia leluja ja superherkkujakin saatiin.

Mitäköhän täältä oikein löytyy?? Jännittää!

Tää on siis mun paketti! Katsokaa kaikki, mun eka joululahja!!!
En taida malttaa ees avata tätä kokonaan...

Me saatiin omat lemmikkikoirat! Mopsi ja Dalmis!
 Ootteko ehkä vähän kateellisia? ;)

Tää oli kyllä ehkä meidän yhteinen suosikki, melkein piti
alkaa tappelemaan että kumpi saa leikkiä tällä...

Joo-o, äippä joutui heti seuraavana päivänä ompelemaan tuon meidän yhteisen suosikin kasaan, kun sieltä alkoi sisukset pursuta. Meidän rakkaus taitaa olla vähän rajua, ainakin välillä. Mutta kivaa oli, tuo joulujuttu. Ihan siksi kun saatiin lahjoja:) Muuten me sit pötköteltiin kotosalla kun äippä ja iskä kävi jossain kylässä.  Me ei voitu lähtee, koska siellä paikassa oli kaksi muutakin koiraa, jotka tuli kuulemma pidemmän matkan takaa ja niitä ei voinu jättää kotiin niinkuin meitä. Tai itse asiassa mä arvaan että se oli kyllä Romeon vika että jäätiin kotiin, se ois kuiteski alkanu tappelemaan niitten poikien kanssa. Mähän oisin vaan leikkiny niittenkin kanssa:)

Mutta pötköttely teki ihan hyvää, masu oli täynnä herkkuja ja toi lahjahomma oli niin jännä, että mua ainakin nukutti vaikka kuinka pitkään.

Tää on ihan pakko vielä kertoa! Äippä ja iskä sai vissiin jonkun ihmeellisen pelin joululahjaksi. Ne pistää meiät portin taakse ja sit ne hyppii ja pomppii olohuoneessa telkan edessä! Voitteko uskoa? Onneksi me nähdään ne tosta portin välistä... on se niin hullua että melkein tekis mieli mennä mukaan leikkiin;)

Toivottavasti teillä kaikilla on ollu ihana joulu!

Lipaisuja kaikille,
Tinka (ja ihan vähän Romeokin..)

Sunday, December 19, 2010

Talven riemuja!

Me käytiinkin pikasesti tänään mökillä ja arvatkaas mitä! Saatiin riehuja ja juosta ihan vapaana, niin paljon kuin vain haluttiin:) Tämä on meille keskusta-glenneille harvinaista herkkua, ja mehän nautittiin ihan täysillä:)






Eikös näyttänytkin mukavalta? :) Vähän oli kyllä ehkä kylmä, ainakin äipällä, mutta se ei juossutkaan yhtä kovaa kuin me.


Ensi viikolla olis sitten joulukin. Romeo kertoi että sitten me saadaan lahjoja, ihmisetkin saa. Mä ainakin haluisin 100 uutta lelua, kasan kaikkia herkkuluita ja paljon rakkausrapsutuksia. Romeo komppaa tossa vieressä että samat jutut hänelle kanssa. Äippä lupas meille että kyllä me jotain ainakin saadaan. Maltankohan oottaa siihen asti vai pitäisiköhän käydä hieman tarkemmin tutkimassa tuota komeroa, johon äippä ei meitä päästä..? ;)

Tinka ja Romeo

Saturday, December 18, 2010

Uusia tuulia

Moi Kaverit!

Ja sori, kun en oo ehtinyt kirjoittelee teille pitkään aikaan. Mulla on ollut tosi kiireinen syksy. Tossa pitkin kesää mun ihmiset puhui hirveästi omasta pihasta ja saunasta ja ties mistä. Ja joka sunnuntai ne ravas jossain mihin mua ei otettu mukaan. Ja sit yhtäkkiä meillä kotonakin ruvettiin siivoamaan kauheasti ja sit me lähdettiin sunnuntaisin pitkille lenkeille ja kun mä tulin kotiin, mä haistoin, että meillä oli käynyt vieraita! Siis kun mä en ollut kotona, aivan totaalisen epistä!

Sit meillä alkoi omituinen sisustusprojekti, hirveästi punaista. Ei ihan mun makuun nää mööbelit.

Ja sit kerran mä lähdin mummon luo hoitoon ja kun tulin takaisin, oli ihan outoa! Haisi ihan meidän kodille, mutta se ei ollut meidän koti. Se oli ihan outo paikka! Ekan yön vahdin tiukasti, kun käytävästä kuului niin paljon outoja ääniä. No pikkuhiljaa mää totuin siihen uuteen paikkaan. Outoa vaan oli, että noi punaiset sisutuselementit vaan oli ja pysyi. Kunnes sitten taas alkoi tapahtua.. me ruvettiin iltaisin käymään sellaisessa toisessa paikassa, jossa mä sain viihdyttää itseäni saunassa ja kaikki muut puuhasteli jotain kovasti. Ne kuulemma remontoi. Mä olisin kans halunnut auttaa, mutta en saanut. Jälleen epistä.

Ja sit mä pääsin taas mummolle hoitoon ja kun sieltä palasin, mentiinkin sinne remonttipaikkaan ja siellä oli taas kaikki mun tavarat. Nyt on kaikki punainenkin kotoa hävinnyt. Me kuulemma muutettiin. Niinku kahdesti putkeen. Ihan järjetöntä. Mut se eka muutto oli kuulemma väliaikaisratkaisu.

Nyt me ollaan kuulemma KOTONA ja mulla on kuulemma oma piha! Oma sauna mulla ainakin on, se on kiva mesta! Pihaa en oo vielä paljoa nähnyt, kuulemma kesällä sitten, kun sinne saadaan aita. Epäilevät, että mä lähtisin tutkimaan mestoja kaueammaksikin.

Tää muuttaminen on kyllä rankkaa. Mun on pitänyt nyt taas näyttää näille seuduille, kuka se kingi taas olikaan! Mä epäilen, että täällä seudulla elää ehkä joku mun sukulainen, kun yksi täti väitti nähneensä mut aiemminkin, vaikka mä olin just vasta sinä päivänä muuttanut tänne! Eli mulla on jossain klooni täällä...

Terkuin
Riku

Monday, December 13, 2010

Perhepotretti 13.12.

Äippä ei siis voi lopettaa meidän kuvaamista, yritettiin kyllä  kovasti kiemurrella pois tilanteesta, vaikka ihan linssiludeja ollaankin. Siis periaatteessa.


Mut ollaan vaan havaittu et tälläsessä kiemurtelussa on se ongelma, et ei tipu yhtään herkkuja! Niin niin, älkää nyt pitäkö meitä ihan pöljinä, kun pikkuherkkujen perässä suostutaan melkein mihin vaan. Mut kaikki herkut on vaan niiiiiiin hyviä, ja tästä asiasta me molemmat ollaan täysin samaa mieltä:)



Eli me sit oltiin ihan sekuntti iisisti niin äippä sai meistä ees jonkunlaisen kuvan ja me oltiin ansaittu herkut. Romeota ei kyllä nyt hymyilyttäny yhtään, se tais olla vähän väsy... Ai niin, mä oon ihan just (pari päivää) jo puolivuotta eli kokonaiset 6 kuukautta vanha! Se kuulemma tuo mulle myös vastuuta enempi, eli en sais enää ees vahingossa pissiä lattialle enkä kiusata niin paljon Romeota. Pitäis vaan leikkiä nätisti... ja PÖH! Romeota on niin kiva kiusata, kun se lähtee karkuun tai sit se alkaa jahdata mua takaa ja sit me leikitään ihan nätisti, ehkä;) Ja sille en voi mitään jos kesken hirmuleikkien tulee pikku pissihätä ja en ehdi melkein ees pysähtyä. Mä oon niin ihana et mua on pakko kestää, eikös niin? :)

Tinka

Lunta tulvillaan

Nyt ovat kadut lunta tosiaankin tulvillaan. Lunta ja pakkasta, joulutunnelmakin alkaa pikkuhiljaa hiipiä tännepäin.
Helmikin tykkää lumesta, ihan niinkuin viime talvenakin. Tekniikkakin on pysynyt samana: koko naamalumeen, sisäänhengitys, röhkäisy ja villitys. Ja sama uudelleen. Ihan aina ei sessu kuitenkaan jaksa riekkua ja silloin hankitaan lumiviikset vain nuuhkimalla lunta, sivistyneesti.


Pakkasella Helmi pistää vaihteen silmään ja meno on vauhdikasta, kun palelee ei turhaan pysähdellä. Paitsi tietenkin kun ohitetaan jonkun kaupan avoin ovi- silloin voi kuikuilla josko sitä pääsisi lämpimään, itseasiassa samaan näyttää kelpaavan avoimet auton ovetkin... Saas nähdä milloin sessu hyppää jonkun tuikituntemattoman kyytiin ihan vaan mukavuudenhalusta.

Lumikuono.



Samaa muotokieltä molemmissa, Helmissä ja hylkeessä.