Thursday, June 30, 2011

Nyt mä kyllä uskallan napata ton!

Juuri mikään ei oo siis niin ärsyttävää kuin kärpäset. Ne lentelee ympärillä eikä niitä meinaa saada kiinni. Tässä kärpäsessä oli varmaan jotain vikaa, kun se jäi tohon maahan pomppimaan. Ja mä päätin yrittää uskaltaa metsästää sen!

Juhannus-vuh:)

Huh, olipa rankka viikko meillä, mutta niiiiiin hauska. Meiän ihmiset vietti jotain juhannusta viikon verran mökillä ja me tietty päästiin mukaan:) Saatiin olla vapaana koko viikko, uida, riehua pihalla ja metsässä, soudella ja saatiin me vähän makkaraakin.

Tinka päivysti laiturilla aika usein ja välillä piti jopa sanoa vuh
naapureille. Kerran oli vähän liian suuri tilannenopeus ja laituri
loppui kesken. Siitä se sitten meni pommilla suoraan järveen!

Romeo

Ihan selkeesti Tinkalle tehty kiipeilymesta...

Touhuamista yötä päivää

Romeolle tuli väsy kesken kokon katselun.

Jesjesjes, me lähdetään soutelemaan! Uudet liivit on ensitestissä.

Tinkasta kuoriutui ihan ammattilainen soutelussa, Toki ensin piti yrittää
ottaa kiinni airot ja vähän haukata niitä, kaikki puukapulat on
Tinkan mielestä tehty hajotettavaksi...

Romeo on jo ihan pro, lunkisti vaan maisemia katsellen:)

No johan pomppas! Äippä halusi testata liivit ihan oikeesti käytännössä
ja laittoi meidän molemmat laiturin päästä suoraan järveen. Mutta hyvinhän
niillä ui.
Kun pallo meni vähän liian syvälle, niin Tinka keksi käyttää Romeota
uimapatjana;)
Monen päivän touhuumisen jälkeen oltiin molemmat aivan uuvuksissa.
 Aika mahtava reissu! Pari päivää meillä oli seurana Immo, cockerspanieli. Mun mielestä se oli tosi kiva, mutta Romeo ei oikein aina tykänny siitä. Ne otti pari pientä matsiakin. Immolla on niin isot korvat, että niistä sai hyvin haukattua... ja pari osumaa niihin tulikin. Mutta muuten rauhallinen ja touhukas reissu oli. Äippä kertoi että me päästään vielä moneen kertaan reissuun tänä kesänä. Mutta sitä ennen nukutaan vielä parit päikkärit!

Saturday, June 18, 2011

Tuesday, June 7, 2011

Peruspäivä Portugalissa

Amigos. Olen lähtenyt liikkeelle siitä, että kaikki ovat minun kavereita, vauvasta vaariin ja vahtikoirasta kissaan. Ihmisistä erityisen tykästänyt olen harmaahiuksisiin vanhempiin yksilöihin sekä pieniin ihmisiin. Taktiikkani ystävyyden (ja rapsuttajan) etsinnässä on suora lähestyminen, istuminen ja tuijottaminen ja selälleen heittäytyminen. Nämä toimivat yleensä hyvin, jos eivät aina koirakavereihin niin ihmisiin ainakin. Yleensä tosin minun ei tarvitse välttämättä tehdä edes aloitetta, sillä monet ihmiset sanovat "pus pus" ja siitä se alkaa. Voisin sanoa että jokaisella lenkillä saan ainakin yhden uuden tuttavan!


Entisen kodin lähikirkolla
Cão de guarda. Vahtikoirat, nuo suljettujen pihojen vihaiset kaverit. Meidän kodin lähellä on paljon isoja taloja ja isoja pihoja, minkä ohi kävellessä alkaa kuulua mahdoton meteli. Välillä kaverin pää vilahtaa aidan välistä, joskus ikkunasta. Itsehän en viitsi vauhkota sillä tavalla, mutta täällä kun yksi aloittaa niin seuraava naapuri jatkaa. Ihmettelen kyllä miksei vaan voitaisi kaikki touhuta sulassa sovussa!
 
Calçada Portuguesa. Kadut ovat kyllä mukavan pehmeitä tassun alla, nuo mukulakivet ovat hyvin hioutuneita ja sanoisin että sopivat vaativammallekin tassulle. Vaikkakin välillä mutkitellaan ihmeellisesti kapeilla kaduilla ja autoja pitäisi muka yrittää väistellä. Jotain muutakin me yritämme väistellä, mutta en ole vielä ymmärtänyt mitä...(Taustalta huudellaan että lasinsiruja, niitä on kuulemma täällä paljon. En minä vaan ole mitään huomannut.)

Rantameiningeissä
Gato. Kissat viuhtovat jostain syystä karkuun minua, vaikka lähestyn iloisissa merkeissä. Sitten ne keljuilevat auton alta. Kai minä menisin sinne itsekkin, mutta kun ei minua päästetä.

Igreja. Suosittelen suuntaamaan kirkon pihalle, jos kaipaat kavereita tai rapsutusta vanhoilta ihmisiltä. Sinne kun sattuu sopivaan aikaan, niin on hyvä meininki! Kun juoksee kovaa kepin perään, niin kannattaa varautua siihen että jarrutus menee hieman pitkäksi, kun tassut luistaa. 

Muito simpático! Olen kuullut sen jo niin usein, että pakkohan minun on oikeasti olla hyvin sympaattinen.



Monday, June 6, 2011

Friday, June 3, 2011

Kesälook

Kesän tullessa Helmi on panostanut erityisesti turkinhoitoon. Se on mahdollisuuksien mukaan kieriskellyt ja pyöriskellyt heinikossa, ruoholla, nuohonnut sillankaiteita vasten, rypenyt mudassa ja joessa... Valitettavasti me emme ole samaa mieltä kaiken tuon turkinoidon ihanuudesta (se haju mikä lähtee mutavedessä rypeneestä koirasta- yh!). Siksi tessu on päässyt (=joutunut) pesulle tavallista useammin. Mutta yritystä silti riittää:
Kesän alkuun kuuluu myös ehdottomasti spesiaali parta-look.

Kaunis koira ;)