Halloween-pentuset

Ihanaa kun kotona on taas pentuja! Emma - Marfidal Sparkle of Meomodo synnytti su 30.10. kaksi poikaa, hauskasti brindlen ja vehnän. Pentujen isä on Finnabair Ardmore Ned. Vehnä tuli ensimmäisenä maailmaan ja herra tulikin sellaisella rääkäisyllä että kaikki mulle nyt heti:) Brindle-pentu oli selkeästi pienempi syntyessään ja myös hiljaisempi, välillä pääsee pikkuitku kun mammaa ei löydy. Veljensä ilmoittaa tästä suuresta hätätilanteesta niin että kuuluu välillä yläkertaan asti "reps".

Pikkuherrat painoivat syntyessään noin 350 ja 300 grammaa, nyt on viikko kulunut ja molemmat ovat hieman tuplanneet painonsa! Mamman maitobaari on ollut auki koko ajan ja mitä ilmeisimmin maitoakin on riittänyt yllin kyllin. Emma on muutenkin ollut mainio äiti, hoitanut pikkuisiaan todella hyvin ja huolellisesti.

Ylpeä äiti, pikkuiset nukkuvat rauhallisesti.

Pienempää Emma selkeästi alkuun suojeli enemmän kuin äänekästä vehnäpoikaa, taisi Emma miettiä että pienempi ja hiljaisempi tarvitsee enemmän suojelusta. Nyt siihenkin saa jo koskea, mutta ei toki liian kauan ;)

Isoveikka huolehtii :)

Ensimmäinen viikko on vierähtänyt vauhdilla ja on ollut hienoa nähdä pentujen vankistuvan ja kasvavan. Odotan innolla että silmät aukeavat  ja ne alkavat kunnolla liikkua, sitten niille voi alkaa pikkuhiljaa opettaa arjen asioita. Vieraitakin on jo jonossa tulossa katsomaan pikkuisia, odotellaan vielä, että hieman tuosta kasvavat niin sitten vieraatkin ovat tervetulleita.

Molemmilla on rinnassa valkoinen läikkä, ihan niinkuin äidilläänkin. Ihan ei ole väri riittänyt koko koiraan asti ;) Mutta silti nämä ovat jälleen kerran ehkäpä maailman suloisimpia ja parhaimpia otuksia, joita jaksaa katsella tunti toisensa jälkeen. Kuunnella tuhinaa ja katsella tahattomia uniliikkeitä, taitavat mielessään jo juosta pihapellolla, vaikka eivät osaa sellaisesta vielä edes haaveilla :)

Minttu

Ylionnellinen Enda

Enda -Marfidal Meomodo Wait For It tuli meille yökylään, ihan ekaa kertaa. Glennien tapaan Enda oli reipas ja koti-ikävä ei tainnut ehtiä vaivata yhtään. Ihan parasta taisi olla se, että pääsi leikkimään Romeon, eli isoisän kanssa :) Energinen Enda olisi jaksanut vaikka kuinka kauan riekkua ja juoksennella pitkin pihaa.

No mutta olihan siis vierailuun syykin. Lauantaina ajeltiin Endan kanssa Tuuloksen ryhmänäyttelyyn. Tämä oli tyttösen toinen näyttely. Parkkihallissa oli kova meteli, mutta se ei Endaa haitannut. Enda vain heilutti häntää ja olisi halunnut pussailla kaikkia ihmisiä ja ilmeisesti koiriakin, heh! Joku sanoikin että Enda on varmaan onnellisin glenni jonka on koskaan nähnyt ;)

Emma esiintyi tokakertalaiseksi energiapakkaukseksi loistavasti, onneksi se on niin perso herkuille että homma pysyy hanskassa ;) Enda oli erittäin hyvä ja nuorten luokan toinen. Olin tyytyväinen arvosteluun ja tyttöseen, tästä on hyvä jatkaa. Näyttelyn jälkeen Enda sai vielä nauttia Romeon seurasta, näyttely ei selvästikään ollut vienyt kaikkia energioita, kun sama tahti jatkui kuin edellisenä päivänä.

Enda on kyllä ihana rakkauspakkaus!

Minttu

Pentu-uutisia!

Emma - FI MVA Marfidal Sparkle of Meomodo on tiineenä, juhuu! Eli tästä tuleepi Meomodon B-pentue.

Emma on Tinkan ensimmäisestä pentueesta ja nyt noin 2,5 -vuotias. Emma on itse rauhallisuus, jopa koirapuistoissa kaikki koirat ovat Emmalle kavereita, tämä ei ole siis ihan tyypillistä glenneille. Silti Emma on reipas ja utelias, reissuissakin se on ollut mahtava kaveri :)

Ihana Emma

Emma: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI31364/14&R=302

Emma siemennettiin pakastesiemenillä, ja pentujen ylpeä isä on Finnabair Ardmore Ned jenkeistä. Sen verran Ned on poikennut Suomessakin, että kävi pokkaamassa Helsingistä 2014 Maailman Voittaja -tittelin ja on myös Suomen muotovalio.

Ned. Kuva: Mary McDaniel

Ned: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=AKCRN19626203&R=302

Pennut syntynevät marraskuun alussa. Sen verran on jo ihania perheitä jonossa, että näillä näkymin kaikille pennuille on jo kodit.

Mieletöntä saada taas pentuja taloon :)
Minttu

Halikoira Malla sai vieraita Saksasta

Malla Mc Jake´s Angel-Lina saapui Suomeen Saksasta vuosi sitten ihan mustana pikkuglenninä, niin suloisena tyttönä :) Nyt Malla on iso tyttö ja loistopersoona! Tosin Malla aina aika ajoin koettelee perheensä hermoja, mutta kukapa normaali glenni ei sitä tekisi, hih!

Malla - Mc Jake´s Angel-Lina

Mallan erityisvahvuuksiin kuuluvat heittäytyminen ja halailu. Heittäytymistä esiintyy jos on tylsää ja ei oikein huvita enää. Esimerkiksi näyttelykehissä ollaan nähty paritkin heittäytymiset, odottaessa omaa vuoroa, hih! Ja sitten tuo halailu, Malla tulee niin lähelle kuin ikinä pystyy ja suorastaan tunkee kuononsa ihan kasvoihin kiinni, se halaa ihmisiä täydestä sydämestään. Ei haittaa vaikka ihminen ei olisi ihan niin tuttukaan, halailla voi silti.

Pirkko, minä ja Malla

Malla haluaa osallistua myös muiden halailuun, aina kun halaillaan niin Malla on messissä. Niinkuin tässä! Minä menin halailemaan Pirkkoa, niin Mallahan kiipesi päälle ja otti oman paikkansa halailusessiosta, hih! Halailun ja heittäytymisen lisäksi erityisvahvuuksiin kuuluvat mm. kukkapurkkien räjäytys ympäri pihaa, saunominen ja puutyöt.

Malla 

Mallalla onkin ollut jännä kesä, kun kaiken muun kivan lisäksi hän sai vieraita ihan Saksasta asti! Mallan kasvattaja tuli käymään Suomeen pariksi viikoksi ja mukana olivat Mallan pappa Jake, Mallan äiti Keva ja Mallan sisko Aivy.

Papa Jake

Mallan pappa Jake on ihana iso herra, suorastaan halittava nallekarhu. Jakella olikin uusien ystävien lisäksi loistovierailu, kun hänestä tuli Suomen muotovalio glennien erikoisnäyttelyssä. Se oli loistosaavutus lähes 50 glennin näyttelyssä!

Jake - Billy-tow Vom au Deich - Suomen Muotovalio*

Mallan sisko Aivy oli yllättävän samanhenkinen kuin Malla - ihan samat eleet ja jekut ja kujeet. Heittäytymistä tosi ei nähty, mutta muuten tyttöset olivat kuin kaksi marjaa, paitsi toki toinen vehnä ja toinen brindle ;)

Aivy 

Mc Jake´s Aivy - Mallan sisko *

Mallan ja Aivyn äiti Keva on kuin vain hieman vanhempi ja viisaampi versio tyttösistä;) Tosin Mallassa on ehkäpä enemmän myös isäänsä Angelia, turkin värin lisäksi.

Keva, Mallan äiti - Fear Fiuntair Candy Keva *

Oli aivan ihanaa tutustua tähän sukulaiskolmikkoon omistajineen :) Tässä vielä ryhmäkuva, johon mukaan ovat päässeet myös Lempi ja Roco. Malla on tuossa keskellä, kuin perheen rakas musta lammas, hih!

Team Meomodo & Mc Jake´s

Ehkäpä me sitten seuraavaksi suuntaamme Saksaan ;) Sopivasti se ensi vuoden Maailman Voittaja -näyttelykin siirtyi Leipzigiin... laitetaan mietintään.

Ai niin vielä! Ja kaiken muun touhun keskellä Malla sai Viron juniorimuotovalion arvon, kiitos Leena kun olet reissannut Mallan kanssa :)

Minttu



*kuvat: Suomen glennit / Tiina Varrela

Lempi - Meomodo Fantabulous Amy

Lempi, Lempuska, Lempi Kepponen tai sitten ihan vaan Kepposka ;) Rakkaalla lapsella on monta nimeä.  Lempi on sijoituskoirani ja asustelee Keravalla ihanan pariskunnan iloa. Lempinimestä päätellen kepposia on riittänyt, hih!

Lempi täytti juuri 1 vuotta ja on ihana iso tyttö :) Viimeisimmissä pentunäyttelyissä Lempille povattiin loistavaa tulevaisuutta ja ainakin lähtö junioriluokassa oli mitä parhain. Järvenpäässä 28.5. oli 6 glenniä ja Lempi peittosi niin Mallan kuin valio-Emmankin.

Lempi oli siis ensimmäisessä näyttelyssään ROP ja sai sertin. Not bad ;) Kesän mittaan näyttelyitä on tulossa lisää.

Lempin kepposharrastuksiin kuuluvat mm. naapurin koiran lelujen pölliminen aina kun silmä välttää, hiirien metsästys, mölkkypalikoiden anastus omaan käyttöön ja maahan pudonneiden linnunpönttöjen syönti. Joo-o, linnunpönttö on saanut Lempin käsittelyssä kyytiä. Lempi nauttii mökkeilystä ja mustikoiden syömisestä.

Seuraavaksi Lempin kanssa lähdetään Kuopion kolmepäiväiseen näyttelyyn, seikkailu varmasti sekin :) Mutta Lempi on veljensä lailla loistavaa matkaseuraa, toivottavasti reissuun mukaan lähtevä russeli on samaa mieltä, hih!

Minttu

Rocosta Maailman juniorivoittaja 2016

Only in Russia ;) Ei vaan, reissu meni loistavasti ja voisin vaikka lähteä uudestaankin seikkailumatkalle Moskovaan!

Suunnitelmissa oli että Lempi ja Roco lähtevät molemmat mukaan, mutta Lempi sairastui akuuttiin suolistotulehdukseen ja ei sitten päässytkään mukaan. Onneksi tuo tauti iski vajaa vuorokausi ennen lähtöä, muuten me oltais oltu aika pulassa oksentavan ja ripuloivan tyttösen kanssa! Matka oli kuitenkin tosi rankka, menomatka kesti 22 tuntia ja paluukin 18 tuntia. Ja siinä välissä oli pitkät näyttelypäivät.

Roco - Meomodo Fantasterrific Arien

Mutta ei ollut turha reissu! Ensin olimme Interra-näyttelyssä ja Roco oli hienosti VSP juniori ja Interra Junior Winner 2016. Seuraavana päivänä oli Maailman Voittaja ja tällä kertaa Roco oli ROP Juniori ja siitä sai sitten myös tittelin Maailman Juniorivoittaja 2016!

Roco - Meomodo Fantasterrific Arien World Junior Winner 2016

Roco jaksoi loistavasti koko reissun:) Kotona se oli kuulemma sitten niin väsy että nukkui varmaan vuorokauden putkeen. Ihana poika ja aivan mahtava reissukaveri!

Minttu

R.I.P. Elvis

Meidän rakas Elvis, niin suuri persoonallisuus ja monen suosikki. Mutta toisaalta niin sairas, ettei se ollut enää koiran arvoista elämää. Paljon kyyneleitä ja tuskaa, mutta nyt Elviksellä on hyvä olla..

Hiljaa kuiskasin korvaasi.. Rakastan sinua. Rakastan sinua. Rakastan sinua. Ole kiltti poika. Se jää ilmaan leijailemaan. Toivon sinun tuntevan sen matkallasi eteenpäin.

Sitä hetkeä ei haluasi kokea, kun ymmärtää että toisen on parempi antaa mennä. Se tuska, menetys, loputtomat kyyneleet. Mutta tässä kohtaa ei voinut olla itsekäs. Rakkaan on parempi juosta ja riehua maailmassa, jossa ei ole kipuja. Sen sijaan, että eläisi puolittaista elämää kanssamme. Elvis oli ainutlaatuinen, kaikin tavoin. Niin rakas! Elvis 16.5.2014-17.6.2016

Emma suoritti MH-luonnekuvauksen

Jännä päivä!
Minäkään en ollut koskaan ollut MH-luonnekuvauksessa mukana ja olimme Emman kanssa menossa sellaiseen kun Suomen Glennit järjesti kuvauksen yhdessä Stabyhoundien kanssa. Parin tunnin ajelun jälkeen löysimme sitten itsemme Jämijärven perämettästä, hih!

Mikäpäs siinä, tuumasi Emma, kyllä tämä mesta mulle kelpaa. Ja niin me aloitettiin testi.

Ensiksi testissä oli kontaktia ja leikkimistä, hevimmät jutut tulivat sitten myöhemmin.

Kontakti-osiossa Emma sai seuraavat tulokset:

1a KONTAKTI Tervehtiminen: 4 = ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b KONTAKTI Yhteistyö: 3= Lähtee mukaan mutta ei ole kiinnostunut  ohjaajasta
1c KONTAKTI Käsittely: 3= Hyväksyy käsittelyn

Leikkiminen-osio oli varmasti Emman suosikki! Otin Emmalle varmuuden vuoksi rakkaan muumin mukaan, jos ei vieraat lelut kiinnosta, mutta paikalla ollut patukka oli Emman mielestä ihan parasta sillä hetkellä! Hetkittäin patukasta luopuminen oli aika haastavaakin. Ja ei ollut väliä kuka patukkaa heilutti, siitä oli pakko saada kiinni :)

Leikki-osiosta tuli seuraavat tulokset:

2 a LEIKKI Leikkihalu:  4 = Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b LEIKKI Tarttuminen: 5 = Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista
2c LEIKKI Puruote ja taisteluhalu: 3 = Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan / korjailee otetta

Leikin jälkeen tuli takaa-ajo-osio. Ja juu ei, ei oo Emmasta suureksi saalistajaksi ;) Tässä tulokset:

3a TAKAA-AJO 1.kerta: 2 = Aloittaa mutta keskeyttää
3b TARTTUMINEN 1. kerta: 1 = Ei kiinnostu saaliista, ei juokse perään
3c TAKAA-AJO 2.kerta: 1 = Ei aloita
3d TARTTUMINEN 2. kerta: 1 = Ei kiinnostu saaliista, ei juokse perään

Sitten tulikin pitkät kolme minuuttia, ainakin mulle ;)

Minun piti seisoa kolme minuuttia ihan hiljaa ja tekemättä mitään, Emmaa seurattiin että miten se reagoi kun ei siis tapahdu mitään. Tässä tulos:

4 AKTIVITEETTITASO: 3 = Tarkkaavainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja.

Hiljaisen odottelun jälkeen Emmalla oli taas mahdollisuus leikkiä. Osio oli etäleikki ja leikittäjä oli aika kaukana. Liekö kuumuus vai mikä, mutta Emma ei oikein jaksanut kiinnostunut eteellä olevasta leikkijästä vaikka sama patukka oli messissä kuin aiemmin. Tässä tulokset:

5a ETÄLEIKKI Kiinnostus: 3 = Kiinnostunut avustajasta,seuraa ilman taukoja
5b ETÄLEIKKI Uhka/ agressio: 1 = Ei osoita uhkauseleitä
5c ETÄLEIKKI Uteliaisuus: 1 = Ei saavu avustajan luo
5d ETÄLEIKKI Leikkihalu: 1= Ei osoita kiinnostusta
5e ETÄLEIKKI Yhteistyö: 1 = Ei osoita kiinnostusta

Seuraava testi olikin sitten Emman mielestä vähän pelottava. Testin nimi oli Yllätys. Siinä kävelimme ja eteemme rävähti maasta haalari pystyyn. Hyvä että minä sentäs tiesin mitä odottaa, olisin muuten varmaan pelästynyt itsekin ;)

Tulokset tästä osiosta olivat seuraavat:

6a YLLÄTYS Pelko: 2 = Kyykistyy ja pysähtyy
6b YLLÄTYS Puolustus / aggressio: 1 = Ei osoita uhkauseleitä
6c YLLÄTYS Uteliaisuus: 1 = menee haalarin luo kun se on laskettu maahan / ei mene ajoissa
6d YLLÄTYS Jäljelle jäävä pelko: 4 = Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisena vähintään kahdella ohituskerralla
6e YLLÄTYS Jäljelle jäävä kiinnostus: 1 = Ei osoita kiinnostusta haalariin

Tämän jälkeen seuraavana olikin räminäkone, eli testissä ääniherkkyys. Etukäteen mietin että ottaakohan Emma jalat tässä kohtaa alleen ja painelee niin pitkälle kun peltoa riittää, mutta ei se sitten lähtenytkään ;) Tulokset:

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko: 3 = Väistää kääntämättä katsettaan
7b ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus: 2 = Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
7c ÄÄNIHERKKYYS Jäljelle jäävä pelko: 2 = Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla
7d ÄÄNIHERKKYYS Jäljelle jäävä kiinnostus: 1 = Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan.

Jännät jutut jatkuivat vielä kun seuraavana vuorossa olivat aaveet. Emma oli ihan ihmeissään kun se huomasi että minä en reagoinut niihin mitenkään. Se yritti kovasti haukkumalla herätellä mua, että enkö mä nyt oikeesti tajua että täällä on jotain kummituksia ;) Mutta ei ne sitten onneksi niin pelottavia olleetkaan ja ei tarvinnut olla yhtään aggressiivinen.

Tässä tulokset:

8 a AAVEET Puolustus / aggressio: 1 = Ei osoita uhkauseleitä
8 b AAVEET Tarkkaavaisuus: 5 = Tarkkailee molempia aaveita koko osion ajan
8 c AAVEET Pelko: 2 = On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, pientä välimatkan ottoa
8 d AAVEET Uteliaisuus: 2 = Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa
8 e AAVEET Kontaktinotto aaveeseen: 4 = Ottaa itse kontaktia avustajaan

Tämän jälkeen sitten taas Emma pääsi leikkimään.Tässä testattiin onko stressaavat aiemmat tehtävät vaikuttaneet leikkihaluun. Ja leikittiinhän me, ei ehkä aivan niin suurella innolla kuin ekassa leikkisetissä mutta kuitenkin :) Tulokset:

9a LEIKKI Leikkihalu: 3 = Leikkii, aktiivisuus lisääntyy / vähenee
9b LEIKKI Tarttuminen: 3 = Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla

Viimeisenä osiona oli ampuminen. Emma pelkää vähän uudenvuoden raketteja, joten mietin että pelottavatkohan nämäkin paukkeet, mutta eivät oikeastaan. Leikin Emman kanssa ja paria ekaa laukausta se ei oikeastaan edes huomannut, sainkin palautetta että jos Emma ei olisi reagoinut räminätehtävässä, niin olisi oikeasti pitänyt testata että onko se kuuro, heh! No, mutta seuraavat laukaukset se sitten jo huomasi,mutta eivät ne niin pahoja olleet että olisi pakoon pitänyt pötkiä. Tulos:

10 AMPUMINEN: 3 = Kiinnostuu laukauksista, mutta palaa leikkiin.

Suosittelen kyllä osallistumaan MH-luonnekuvaukseen, tämä oli todella mielenkiintoinen 45 minuuttinen. Kiitokset kaikille järjestäjille :)

MH-kuvat: Tiina Assinen

Minttu

Emmasta Suomen muotovalio!

Loistofiilis!

Lähdimme Emman kanssa helatorstai aamuna aurinkoiselle rundille, joka alkoi Kangasniemeltä. Siellä oli kaikkien rotujen näyttely. Glennejä oli seitsemän ja tuomarina Anne Sume.

Emma oli juuri täyttänyt kaksi vuotta ja tokihan mua jänskätti että tulisiko se vika serti sieltä. Ja tulihan se! Emma oli AVO ERI1, SA, PN1, SERT, ROP ja siis uusi FI MVA. Se hymy ei meinannut lakata ollenkaan! Emma sai kasan pusuja, rapsutuksia ja käytiin shoppaamassa kanafileitä voiton kunniaksi, heh! Ryhmäkehässä ei sitten enää tullut menestystä, mutta se ei kyllä nyt yhtään hälventänyt iloa.

FI MVA Marfidal Sparkle of Meomodo

Emman veli Rocky oli VSP ja sai myös vikan sertin ja sitä myöden Rockystakin tuli valio, Loistosisarukset :)

Meillä Emman kanssa matka jatkui Keuruulle ja sieltä sitten Jämijärven perämettään, jossa oli MH luonnekuvaus. Siitä kohta erikseen.

Minttu

Ryhmärämä reissussa :)

Toiset olivat pitämässä hauskaa Cruftsissa ja meillä oli kivaa Jyväskylässä ja Keuruulla! Ryhmärämä eli minä, Lempi, Maarja & Roco lähdettiin jo perjantaina reissuun ja ajeltiin Keuruulle. Heti kun päästiin perille niin Lempi ja Roco aloittivat hillittömän leikkimisen, riekkumisen ja juoksukisat.

Illalla oli hetkesi pakko pysäyttää koirat ja trimmailla niitä valmiiksi seuraavaa päivää varten . No kyllähän me aikuisetkin ehdittiin nauttia - grillataja ottaa pihvin seuraksi vähän viiniä ;)

Lempi - Meomodo Fantabulous Amy

Roco - Meomodo Fantasterrific Arien

Kyllähän näiden söpöläisten kanssa oli ilo lähteä lauantaina näyttelyyn :) Molemmat esiintyivät loistavasti ja tuomarikin kehui erittäin lupaavia pentuja! Tuomarina oli Markku Kipinä ja lopputuloksena Lempi oli ROP ja Roco VSP. Ja molemmille myös luonnollisesti kunniapalkinto. Yllättävää kyllä edellisen illan ja näyttelyaamun riekkuminen ei ollut vienyt ihan kaikkia voimia näiltä kaveruksilta, heh!

Meillä oli hyvin aikaa ennen ryhmäkehää ja lähdettiin sitten pikaisesti moikkaamaan Martti-veikkaa. Isoksi ja hienoksi pojaksi sekin oli jo kasvanut :) Onneksi lähdettiin ajoissa takaisin messuhalliin, ykköset nimittäin jo kerääntyivät kokoomakehään kun päästiin paikalle! Ryhmäkehät siis alkoivat hyvinkin ajoissa. Nappasin jonkun verran kuraisen Lempin mukaan ja siitä sitten suorilta kehään. En siis ehtinyt edes jännittää.

Siinä vaiheessa kun päästiin kuuden parhaan joukkoon niin kädet alkoivatkin jo täristä. Pärjättäisköhän me? Ja pärjättiinhän me! Lempi sijoittui terrieriryhmän kolmoseksi! Mieletöntä lopettaa pentunäyttelyt näin :) Vieläkin hymyilyttää :)

Ryhmätuomarina Markku Kipinä

Ihana Lempi! 

Kun päästiin takaisin Keuruulle, niin yllättäen koiruudet jaksoivat taas aloittaa riekkumisen ;) No, olivathan ne jo noin tunnin päikkärit ehtineet ajomatkalla vetäistä..

Illalla kyllä maltettiin sitten hetki olla jo paikallaankin.. Ja yöllä uni maittoi, ihan meille kaikille.

Sunnuntaina ajeltiin takaisin kotiin, oli pari todella hiljaista koiruutta kyydissä.. Tuhina vaan kuului kun taisivat nähdä niin jänniä unia. Mielettömän kiva reissu! Ihan kokonaisuudessaan :)

Minttu

Juhuu! Paukkupakkaset on ohi!

Minäminäminä, minä juoksen ekana ja yritä sitten saada mut kiinni!

Ja mitä ihmettä noi hassut ihmiset nyt tekee..? Nehän kolasi meille juoksuväyliä ympäri pihaa! Hassut, ihan kuin me ei voitais muka juosta tossa lumihangessakin kun ei ees oo niin syvää. Yritettiin kertoo se niille, mut ne vaan kolasi. No toisaalta, kait me ollaan se ansaittu ettei meidän oo pakko juosta hangessa jos ei haluta, nyt meillä on vaihtoehtoja ;) Sitä paitsi pikkuliikunta tekee niillekin hyvää, ei ne kuitenkaan jaksa meidän kanssa pihalla ympäriinsä juosta. Niin ja ne häviäisi pelin aina kun me saatais ne samantien kiinni..

Ja sit toi meidän ihmismamma vaan heilui kameran kanssa, ihan päätin että sinä ja sun kameras ja siinä sulle ;) On se nyt kumma kun ei saa ees lunta syödä rauhassa...

Romeo

No mut eihän siinä sit mitään voinu kun meistä otettiin lisää kuvia.. Saatiin kyllä pari herkkuakin kun suostuttiin tulemaan jossain määrin lähelle ;) Me sovittiin että yritetään ottaa mahdollisimman evvk-ilmeet. Elvis oli aika hyvä kun siitä ei saanu ees edestäpäin kuvaa... Romeo hävisi heti pelin kun se näyttää lähes aina sellaiselta halittavalta mussukalta.

Elvis

Elvis

Mutta voiton vei kyllä ehdottomasti Tinka. Se jotenkin osaa parhaiten tuollaisen semimurhaavan katseen ;)

Tinka

Ja sit me taas juostiin. Niin paljon että tuli nälkä ja väsy. Sit meidän oli pakko hiipiä sisälle ja olla taas kiltisti, jotta tarjoilu pelaisi mahdollisimman hyvin.

Ja tiedättekö mitä! Huomennakaan ei pitäisi olla kylmä, joten ehdottomasti uusiksi :)

Romeo, Tinka ja Elvis