Iso tyttö ja kotileijona

Hei taas!

Mulla oli jo toiset juoksut eli taas piti pitää pöksyjä kotona. Mut nyt ne on jo ohi, eli joskus ensi vuonna sitten seuraavan kerran:) Nyt mulla on kyllä ollu ihan omituisia mielihaluja, kuten mun tekee mieli puksutella Romeota. Äippä sano että se johtuu mun hormoneista tai sit et mä oon muuten vaan vinksahtanu. Veikkaan tota ekaa vaihtoehtoa...

Mutta keskeyttääkseen meiän leikit, äippä trimmaili meitä molempia. Mä kyllä tykkään siitä, etenkin jos saan olla eka! Yleensä Romeo pääsee ekana pöydälle, en kyllä ymmärrä miksi sillä olis jotain etuoikeuksia vaikka se onkin vanhempi kuin mä. Mutta tänään oli mun vuoro olla ekana. Parissa kohtaa oli paha takku ja olis tehny mieli puraista äippää. Pidin ne mielihalut tällä kertaa ihan ominani, siitä olis kuitenkin tullu vaan sanomista ja ei ainakaan herkkuja! Niin, me saadaan aina trimmauksen jälkeen herkkuja, saatteko te?

Tinksu, iso tyttö:)

Äippä sanoi mulle että mä näytän jo ihan aikuiselta, isolta tytöltä. No en mä nyt tiiä.. ;) Mut sit se kerto että se menee huomenna kattomaan pentunäyttelyyn pikkuglennejä, eli kait mä oon sit jo aika iso. Pentunäyttelyyn kun ei oo ollu asiaa enää vähään aikaan.

Välillä mua nauratti ihan älyttömästi, kutittaa!! 

No sit mun jälkeen oli tietty Romeon vuoro. Äippä sanoo sitä meidän kotileijonaksi... No on sillä kieltämättä paljon paksumpi turkki kun mulla ja on se muutenkin tollai möhkö:) Mut ihana möhkö se on munkin mielestä. Äippä sano että taitaa kyllä viedä Romeon  kohta oikeesti trimmattavaksi, nyt oli vaan takkujen selvitystä. Ja niitähän ainakin sivusta katsoen riitti! Toisaalta hyvä että mun turkki ei oo noin paksu, ei sit tuu niitä takkujakaan niin paljoa.

Romeo - kotijellona

Tällästä meille tällä kertaa. Ensi viikonloppuna me lähdetäänkin sit taas pitkästä aikaa reissuun Keski-Suomeen maalle. Siellä saadaan juosta vapaana ihan niin paljon kuin jaksetaan, eli paaaaaaljoooon!

Tinka

HUHUU!

Joko se on Halloween??

Minä olen ainakin ihan valmis lähtemään kummittelemaan ja kerjäämään herkkuja naapureilta ;)

Romeo

Samu - mun uusi kaveri!

Ihana aurinkoinen sunnuntai:)

Samu-glenni

Tänään Samu tuli Heinolasta Lahteen visiitille. Ensin se treenasi meidän äipän kanssa näyttelyjuttuja, ihan ekaa kertaa. Seisominen sujuu kuulemma hienosti, kävelyn kanssa on vähän niin ja näin kun Samulla on niin pirun kiirus joka paikkaan, heh! Tuon voin kyllä hyvin ymmärtää, onhan mullakin... Samu on menossa kohta ekaa kertaa näyttelyyn, onneksi mä oon jo konkari niin mua ei yhtään jännitä :) Mut samaan näyttelyyn mä en pääse, koska siellä on vaan näitä vauvoja. Mä oon siis jo niin iso että!

Samu ja Tinka. Tinksu vielä vähän miettii,
 että onko Samusta leikkikamuksi ;)

Treenien jälkeen äippä haki mut kanssa lenkille. Olipa ihanaa nähdä Samu! Me oltiin heti kuin vanhat kamut, vaikka ei koskaan aiemmin oltu nähtykään. Käveltiin tuohon lähimetsään, siellä on sellanen kenttä, jossa saatiin juosta ihan vapaanakin! Tosin ilmeisesti kauniin ilman siivittämänä siellä oli vähän ruuhkaa, koko ajan jostain ilmestyi koiria ja muita ihmisiä. Mutta silti ehdittiin juosta niin paljon, että ainakin pikku-Samu oli ihan puhki.

... ja onhan siitä!

Kilpajuoksun voitti Tinksu, Samu ei kyllä hevin luovuttanu.

Tinksun alaa on tiukat harhautuskäännökset.

Tiukka yhteistuijotus.
Kuka uskaltaa tulla meidän kentälle?

Kotiinpäin lähdettiin rinta rinnan. Nyt me ollaan tosi hyvät kamut!


Tykkäättekö te muuten syksystä? Mä tykkään ihan mielettömästi. Kaikista parasta on isot lehtikasat, joihin voi oikein hyppysukeltaa ja sitten piehtaroida siellä. Mä en tiedä mikä siinä kiehtoo, mutta joku vaan. Äippä pitää mua taas ihan pimeenä, mutta se taitaa olla ihan normaali olotila sille ;) Mitäs ei ymmärrä.

No, täytyy kyllä myöntää ettei Samukaan ihan tajunnu tätä "Syksyn lehdet saa mut sekaisin" -piehtarointia. Se varmaan luuli että tämä on joku uusi leikki, jota Sanni ei oo vielä opettanu sille. Sannille tuli siis hommia. Ai niin, sitä en muistanutkaan sanoa, että Samu on mun oikean siskon Sannin uusi veikka, vähän niinkuin Romeo on mun veikka. Kyllä se on vaan kivaa, kun kotonakin on leikkikaveri :)

Kiitos Samulle seurasta ja tsemppiä näyttelyyn! Nähdään taas pian :)

Tinka