Tottisempaa puuhaa

Nyt treenataan! Höpöhöpö, etkö sä nää ettei meitä nyt yhtään huvita? Oisko vähän kivempi jos me vain makaillaan ja sä annat meille kaikki herkut, mieluiten voisit vaikka tarjoilla ne kultareunuksiselta lautaselta? Ollaan me kuitenkin niin ihania, että sellainen palvelu oltais ansaittu:)

Ei sitten ihan toiminut. Käskyjä alkoi sataa ja pitihän meidän totella. Istu! Paikka! No joo joo, saataisko me jo ne herkut, ihan varmasti on ainakin kontakti kohdallaan, eikös joo? Kauanko pitää vielä oottaa? No anna ne jo, kato nyt kuinka hienosti me istuaan ja ollaan paikallaan...

Siis ai maahankin pitää mennä? No tän kerran. Eiks tän jälkeen sitten vois jo riittää? Kyllähän sä tiedät että me osataan, tai ainakin Romeo osaa ja mä vähän matkin sitä niin hienosti menee. Ai malttiharjoitus? Mikä se on? Ai siis että pitäis muka jaksaa oottaa vielä pidempään? NO CHANCE!

Saisinko vielä vaikka yhden, hymyilenkin niin nätisti?  No sain mä sit vielä yhden, mutta Romeokin sai, vaikka se ei hymyillytkään. Äippä on jotenkin niin tasa-arvoinen että välillä ärsyttää. Mä kun oon pienempi ja tyttö, siis ihan prinsessa, niin oisin ehkä ansainnu enemmän. Oon yrittäny kertoo äipälle että mua saa hemmotella ihan niin paljon kuin haluaa, mutta se taitaa olla vähän tiukkis;)

Tinka ja Romeo

Jotain ihan muuta

Heips!
Täällä on nyt niin paljon höpötetty pelkkiä vauvajuttuja, että nyt vaihteeksi jotain muuta.

Aurinkoa teillekin:)

Tänään oli ihanan aurinkoinen ilma ja me päästiin pitkälle lenkille äipän ja iskän kanssa. Käytiin jopa jäällä! Äippä oli kyllä sitä mieltä ettei se ollut ihan paras ratkaisu, koska jää rutisi jo ja sitä tais vähän pelottaa. Mutta hengissä ollaan. Sitä paitsi se oli hyvää energiankulutusta Tinksulle, koska se juoksi liukkaalla jäällä kuin juoksumatolla, aika paljon tassutuksia ilman että etenee mihinkään, heh! Mitäs pitää niin kiirettä;) Mun rauhallisella tyylillä päästiin etenemään hyvin.

Kivaa! Me ollaan aika happy!

Vähän oli liukasta, mutta hitaasti hyvä tulee.
Maisemat oli aika kohillaan;)

Mentäiskö tonne, vai sitten tonne tai tonne tai tonne päin.. miksi
mä en osaa päättää vaan haluan joka suuntaan?

No tulkaa nyt! Pitääkö teitä aina odottaa??

Tälläistä siis tähän väliin. Lumiset kävelyretket taitaa olla kohta historiaa kun kevät tulee niin vauhdilla. Mutta kesä onkin kiva! Sitten pääsee taas uimaan, juoksentelemaan pellolla ja kierimään nurtsilla. Ja grillimakkarat! Niitä saa vähän harvemmin talvella.

Mukavaa kevättä teille kaikille!
Romeo ja Tinka

Putous-pentujen ylpeä isä

Romeo oli mukana tutustumassa uusiin pennun omistajiin ja edustikin hienosti. Tai no, se oli vaan ihan normaali ihastuttava itsensä ;) Adhd-Tinksu oli myös mukana reissussa, ja hoiti hienosti oman osansa. Nyt se tuli viimeistään kaikille selväksi että glenneissä löytyy hyvin erilaisia persoonallisuuksia, toiset on vähän vauhdikkaampia kuin toiset, ihania silti! Isoilta lipaisuilta ei tainnut pystyä välttymään kukaan paikalla ollut ;)

Romeon ja Kikin pennut ovat Putous-pentuja, nimet on kehitetty katsellessa Putousta, juuri pentujen syntymisen ihmeen jälkeen :) Pidetään teitä vähän aikaa vielä jännityksessä ennen nimien julkaisua!

Me ollaan jo ISOJA!

Neljä viikkoa ja kasvuvauhti on ollut huima! Ne pienet rääpäleet ovat jo ihan koiria, minikokoisia kylläkin, mutta selkeästi glennejä:) Ne tassuttelevat menemään jo vauhdilla, opettelevat puremaan, leikkivät, tappelevat ja kyllähän sieltä kuuluu myös kimakka vuhvuh aina aika ajoin. Liikuttavan ihanaa!

Huomaatko, kuinka hulja koila jo olen? :)

Sit mä kokeilen haukata sua kuonosta..

Kuinkakohan tiukkaan mä oikein osaan jo tuijottaa?

Oisko vähän kivempi jos et nukkuis mun päällä..?

Täältä mä tuun! Väistäkää kaikki, myös sä vehnän värinen siinä!

Haittaakse??

Sellaista meille nyt kuuluu, meidän äippä Kiki taitaa kohta jo hermostua meihin kun ollaan aika aktiivisia. Mutta se saakin kohta lähteä kotiin, ollaan jo niin isoja että pärjätään ihan varmasti ilman sitäkin. Vaikka sille kyllä tulee varmasti ikävä meitä, ollaan me sellasia pakkauksia! :)

Pentuterapiaa

Mikään ei niin piristä mieltä kuin ihanan suloiset koiranpennut:) Romeon ja Kikin vauvat ovat nyt kaksi viikkoa vanhoja ja niin terhakoita ja pirteitä, hyvinvoivia. Kiki on kohta helisemässä isojen vauvojensa kanssa..

Mutta nyt Kiki pitää vielä hellästi huolta pikkuisistaan ja nauttii kyllä siitä että häntäkin rapsutetaan:) Kiki hieman vahtii pikkuisiaan, mutta kyllä niihin voi koskea, kunhan koskee varovasti.

Terve vaan, kukas sä oot? :)

Jos mä tästä ihan vähän käpyttelisin eteenpäin... joo-o, mähän etenen!

Vieläkin on kiva nukkua läjässä.

Oonko mä vähän söpö? 

Jes, mikä venytys! Ja ai niin, kattokaas kun mulla on tuolla
sellanen pikkunen vehjekin. Mun siskoilla ei oo sitä;)
Ja suuren suuret tassut!

Turvakasa. Aina välillä tämä on hyvä vaihtoehto, kaiken uuden
oppimisen välissä.

Vähänkö mulla on iso kasa isoja vauvoja! 

Sisarusrakkautta

Veikka käy hyvin tyynyksi ;)

Ihan just menee hermot! Voisinko vaikka saada nukkua rauhassa?

Tyyli on vapaa! Kunhan vaan saa ruokaa ;)

Ja sit me osataan jo tehdä muodostelma, eiks ookki hieno? :)

Ensiaskeleita, vähän haparoivia mutta määrätietoisia. Hellyyttävää!

Näiden touhuja olisi voinut seurata vaikka kuinka kauan, mutta jossain vaiheessa oli kotiinkin lähdettävä, omien koiruuksien luokse:) Kyllä mua haisteltiin tarkkaan, taitaa Tinka ja Romeo tietää että oon käyny vieraissa, heh!

Minttu