Tulevat tähdet!

Hauskoja kuulumisia Kokkolasta! Sunnuntaina 16.9. Kokkolassa oli pentunäyttely ja Romeon vauvat Bruno ja Taimi, jotka ovat siis jo tosi isoja, aloittivat näyttelyuransa:) Koiruuksien mammoja taisi jännittää enemmän kuin itse päätähtiä.. glennithän tunnetusti ottavat asian kuin asian aika lunkisti!

Bruno hymyilee jo valmiiksi kun tietää että handlerin
taskussa on herkkuja ;)

Yleensäkin pentunäyttelyssä on menoa ja meininkiä ja naurulta ei voi välttyä. Niin kävi tälläkin kertaa. Sählinki alkoi heti lähtöön, kun Bruno ja Taimi kutsuttiin samaan aikaan kehään. Ei ole tietoa että kuka oli eniten pihalla, kehis, tuomari vai osallistujat, mutta tuomari tajusi vasta pöydällä että Taimihan on tyttö! Hän oli kuulemma miettinytkin että miten urokset ovat niin eri kokoisia.. jepjep!

Go Bruno! Handlerina Selina.

Bruno ja Taimi olivat kehässä jo ihan PRO!

Hmm.. jos toi täti nyt katsois muhun päin niin voisin vaikka
antaa sille lipaisun...

Pöytä sujui myös Taimilta ihan ammattilaisen ottein.  Taitaapi seurata
isoveikka Unton jalanjälkiä ;)

Jes jes jes.. kohta mä nappaan ton herkun! Ai mä ihan vahingossa
taisin myös seistä rauhassa paikallani.. taitaa mamma olla musta ylpeä!
 (eli saan lisää herkkuja...)

Tuomarina oli Marjatta Pylvänäinen-Suorsa ja tällä kertaa hän valitsi Taimin ROP-pennuksi. Molemmat saivat hienot arvostelut, mitä nyt vahvarakenteinen Bruno sai vähän noottia siitä, että oli muka liian pulskassa kunnossa. Iso poika, isäänsä tullut ;)

Onks pakko jos ei taho??

Bruno ja Taimi jaksoivat ihan superhienosti edustaa glennejä, tosin ryhmäkehän jälkeen ei Taimilla oikein riittänyt enää puhtia show-meininkiin, tyttö oli ihan puhkikatkipoikkiväsy...

Tai sitten ei... Näyttelyn jälkeen Kokkolan oma poika Bruno sai vielä vieraakseen Taimin ennenkuin Taimi lähti kotiin päin. Jostain kaivettiin viimeisetkin energianrippeet ja molemmat riehuivat ihan sata lasissa. Sinne, tänne, tonne, sohvalle, pöydän taakse! Hippa! Et saa mua kiinni! Painitaanko?!

Ai mikä väsymys?! Ei meitä ainakaan väsytä yhtään!

Siitä ei ole tietoa kauanko nämä kaksi energiapakkausta olisivat vielä jaksaneet riehua, aika äärirajoilla kyllä taidettiin jo mennä ;)  Kun Taimi kuorsasi automatkalla kotiin, Bruno otti rakkaan nalle suuhunsa ja vaipui syvään uneen. Tuosta unesta ei sitten hevillä herättykään, taitaa poika nukkua vieläkin ;) On se esiintyminen sen verran rankkaa touhua.

Seuraavaksi Bruno ja Taimi harjoittelevat Seinäjoella, silloin ei ehkä mammojakaan jännitä enää niin paljon ;)

Rapsutuksia ihanuuksille,

Minttu

Elmeristä Suomen Muotovalio!

Jälleen aurinkoinen näyttelypäivä Porvoossa ja tällä kertaa Tinksun veljestä, Elmeristä (Marfidal Notmycupoftea) tuli Suomen Muotovalio:) Tuomari oli Vesa Lehtonen. Onnittelut ihanalle Elmerille! Porvoo on siis ollut loistokaupunki niin Tinksulle kuin Elmerillekin, heh!

Porvoo 9.9.12 ROP Marfidal Notmycupoftea & VSP Rosears Halo 

Elmeri ylpeänä palkintojensa kanssa :)

Seurana meillä oli Iines, Tinkan ja Elmerin sisko, joka oli kehässä kuin ammattilainen, vaikka olikin siellä vasta toista kertaa. Tuomari oli sitä mieltä, että Iines tarvitsee vielä vähän massaa, hieman liian ilmava tyttö:) No, sitä varmasti saadaan ajan myötä lisää. Meidän seurana kehässä oli myös Alma, joka sai hienosti ERIn ja oli PN3. Siitä se ura lähtee, molemmilla tytöillä :)

Kiitokset kaikille hauskasta päivästä,
Minttu

Suosittelemme!

Hyväksi koettuja ja testattuja, loistavia tuotteita :) Näitä suosittelemme!

Quechua-teltta on koiranäyttelyharrastajan ykkösteltta! Oikeasti on todella helppo pystyttää ja laittaa läjäänkin :) Tilaus verkkokaupasta oli vaivatonta ja tilaus tuli DHL-kuljetuksella noin viikossa.

Oli sitten nurtsia, kuraa tai muuten vaan haastava maasto, niin tällä kärryllä saat näyttelypaikalle niin teltan, häkin, tuolin ja kaikki muut mukavaan näyttelypäivään tarvitsemasi tavarat:) Aisa ja pyörät on tarvittaessa helppo irrottaa, koska ne on kiinnitetty siipimuttereilla. Milopet-kärryä myy Milomatic, loistopalvelu ja mahtava kärry! 

Seuraavan suosituksen saavat Hurtan pelastusliivit. Makeen näköiset ja pitävät isommankin koiran hyvin pinnalla. Hyvät säätömahdollisuudet, erittäin sopivat myös glenneille ;) Nyt kannattaa tilata tälläiset ensi kesäksi vaikka Peten Koiratarvikkeesta, saat ne alennuksella. Klikkaa! Niin ja tuolla Peten Koiratarvikkeen nettikaupassa on muutenkin hyvä valikoima ja homma toimii.

Jos etsit taatusti hyvälaatuista koiranruokaa, kokeile Masterya! Sopivat sapuskat löytyvät niin pennulle kuin vanhuksellekin, superaktiivista sohvaperunaan ;) Romeo ja Tinka ovat syöneet sitä koko ikänsä ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Masteryt voit ostaa ainakin Moymoren verkkokaupasta. Sieltä saat myös lisätietoja tuotteista, kysy rohkeasti! Masteryn omat nettisivut ovat näköjään työn alla...

Ja sitten vielä yksi suositus, se menee Hollolan Nahkapajalle. Sieltä saat todella laadukkaat aitoa nahkaa olevat pannat ja hihnat. Nämä tuotteet kestävät aivan varmasti ja ovat mukavia käyttää. Nettisivut eivät ole kummoiset, panostukset menevät selkeästi tuotteiden laadun puolelle ;) Hollolan nahkapajan löydät myös useista näyttelyistä.

Kerta kiellon päälle ;) Jokke Krokus pannat ovat terrierille sopivan ulkomuotonsa lisäksi todella kestäviä. Tinkalla on pinkki ja Romeolla musta. Meillä nämä ovat olleet aktiivikäytössä jo useamman vuoden ja ei ole merkkiäkään laadun heikkenemisestä. Useita eri kokoja, kurkkaa lisätietoja vaikka täältä!

Minttu, Romeo & Tinka

Ps. Olemme kirjoittaneet nämä suositukset täysin omasta halustamme ja meille ei makseta tästä mitään. Pahoittelemme kuvakaappauksia nettisivuiltanne, voimme poistaa kuvat tarvittaessa.

Loistosaavutuksia!

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu ja Marfidaleilla loistava näyttelymenestys:) Marfidal Notmycupoftea, tuttavallisemmin Elmeri, oli Masteryn syysnäyttelyssä ROP ja sai toisen sertinsä. Onnittelut! Tinksu oli samaisessa näyttelyssä VAL ERI1, SA, PN2.

Elmeri :)

Velma ja Unto

Vähän pohjoisemmassa asuvat Marfidalit Unto (Marfidal Keaghan O´Leary) ja Velma (Marfidal Keilah O´Rourke) keksivät lähteä Norjaan Tromssaan näyttelyreissulle. Ja sieltähän ne tulivat, Norjan muotovalion arvot molemmille! 

Selvästi onnellinen Unto palkintojensa kanssa :)

Tinksu jää nyt näyttelyrumbasta tauolle, ainakin siksi aikaa kunnes turkki on taas kunnossa. Ensi viikonloppuna Porvoossa kehässä ovat ainakin Tinksun sisarukset Elmeri, joka metsästää vikaa sertiä ja sisko Iines. Sitten kehässä onkin  Romeon vuoro pitkästä aikaa. Katsotaan mitä siitä tulee ja tuleeko miinusta leikatusta uroksesta, vaikka todistus onkin :) 

Minttu

Vauhtihirmu

Fast, faster, Tinka! Perushetki masu- ja tassupesun jälkeen...

Näin meillä, mites teillä? :)

Tirsojen paikka

 

Helmi osaa ottaa rennosti. Tirsoja voi vedellä melkein missä vain ja melkein missä asennossa vaan. Välillä koira on nukkunut selällään sohvalla, pää sohvan reunan yli. Välillä se kellottaa pää sievästi tyynyllä sängyllä (jonne se ei saisi mennä!). Joskus se kuorsaa kuin aikuinen mies, joskus vöhisee, haukkuu tai murisee unissaan. Soma se on aina.

Joskus sitä on vaan rentouttavaa vaan katsella kun sessu nukkuu ja miettiä mitä unia se mahtaakaan nähdä.

Sikeästi untenmailla

Koiranelämän aakkosia

Bruno Kokkolasta tervehdys! Ajattelin viestitellä teille mun kuulumisia, kesä on ollut ihan mahtava ja mustakin on tainnut tulla jo tosi iso poika:) Mamma ainakin on sanonu mulle, että oon oppinu jo tosi paljon, oon siis ihan just täydellinen!

Mamma sanoi että tästä pitää ehkä kertoa ihan ykkösenä, mutta mä oon nyt ihan oikeasti sisäsiisti! Se ei tainnut ollut ihan helppo projekti, kuulemma jäin luokalleni pari kertaa ja niinpä opiskelinkin vähän pidemmän oppimäärän. En mä kyllä vaan huomannu, että koulu ois ollu rankkaa. Mammalle se tais ollakin vähän rankempaa, kuulemma mun sisäsiisteyskoulu kuuluu TOP10-listalle sen elämän haastavimmissa hetkissä. No, kai sitä jo vähän helpottaa kun se sai laittaa matot lattialle ja mä osaa ihan ite pyytää ulos jos siltä tuntuu:)

Kattokaas tätä! Mä osaan jo nostaa jalkaakin niinkuin isot pojat tekee! 

Kesän aikana olen tavannu tosi paljon muita koiruuksia. Mamma sanoo, että olen ihanan avoin ja sosiaalinen, ja tuun toimeen kaikkien kanssa. No, johan niitä erilaisia karvaturreja on kotonakin melkein joka päivä, heh! Kotona ravaavien koirien lisäksi olen tavannut kesän aikana mun siskon Taimin, pariinkin kertaan! Ekana nähtiin pentutapaamisessa Leenalla, siitä taisi ollakin juttua jo aikaisemminkin. Samalla reissulla tapasin Samu-glennin Heinolassa, se oli kyllä hassu poika ja ihana leikkikaveri! Ehkä me tavataan joskus vielä toistekin:)

Bruno ja Taimi

Hulina alkoi meillä heti Kokkolan näyttelyn aikoihin, kun Tinka tuli Lahdesta meille kylään. Ja sitten vielä Taimi ja sen veikka Untokin tuli meille poikkeamaan! Aika hurja meininki, etten sanois:) Eniten mä kuitenkin ehkä tykkäsin juosta sen Taimin kanssa ja kurmuuttaa sitä, pitäähän siskoa nyt vähän kiusata, eiks niin? Näiden vierailevien tähtien lisäksi mun glennikamuihin kuuluvat Lissu ja Nemo, jotka kanssa asuu Kokkolassa:)

Mitäs muuta mä oonkaan jo oppinu..? Ai niin, mä oon päässy tosi pitkälle siitä alun "panta kaulaan ja en suostu kävelemään kuin metrin" -vaiheesta. Pahimpana mielenosoituksena heittäydyin silloin jopa selälleni. Enkös ollutkin aika hurja? No, mamma voitti ja nykyään me lenkkeillään pitkiä lenkkejä. Sen oon huomannu, että mamma tykkää kun katson sitä silmiin. Kontakti selkeästi kannattaa, siitä saa aina välillä herkkujakin;)

Näyttelyharkoissa, handlerina Selina

Oon kokeillu tuota katsekontaktia myös näyttelyharkoissa, joo-o, luitte oikein! Ja mä oon jo tosi hyvä näyttelykoira, ehkä kaikista paras, ainakin omasta mielestäni. No, kohta muutkin näkee kuinka hieno mä oon, kun 16.9. on pentunäyttely Kokkolassa. Saa pitää peukkuja!

Nyt te varmaan kuvittelette, että mä huijasin ja mun koko kesä on ollu vaan koulua.. No tavallaanhan se onkin ollu, mutta hauskaa sellaista. Kattokaas nyt tätäkin! Mähän osaan uida:) Toi mun isosisko Fanni on ehkä vähän vauhdikkaampi vedessä, mutta sillä onkin paljon pidemmät jalat kuin mulla...

Bruno ja Fanni polskimassa

Niin ja ollaan me oltu mökilläkin, Iso-Syötteellä! Me ollaan vaellettu hienoissa maisemissa, tai no en mä niinkään niistä maisemista, mutta ne porot! Niitä on kiva jahdata, ja oon tainnu pari papanaakin syödä, ihan tahallani ;) Ja on siitä kaikesta mun oppimastani ollu kyllä tosi paljon hyötyäkin, mamma voi pitää mua huoletta irti, koska yleensä muistan aina totella Tule! Odota! Sivulle! -käskyjä. Etenkin kun tiedän, että mamman taskussa on maailman herkullisimpia kananpalasia... mä en voi edes kirjoittaa tästä kun kuola alkaa valua! Jos meen nyt heti sivulle, niin saisinkohan yhden....

Bruno mamman kanssa

Mä tykkään mielettömästi reissata ja oonkin joka paikassa kuin kotonani. Mökillä, autossa, tuntureilla, hotellissa... kunhan vaan mulle tärkeitä ihmisiä on mukana niin voin olla huoletta :) Paitsi.. etutassujen kynsien leikkaus on kyllä niin ärsyttävää puuhaa, että siinä ei auta edes mamman läsnäolo ja kananpalaset.. Sille hommalle mä sanon yäk! Siis iso YÄK! Ja toinen vähän pienempi yäk menee hevosille. Ne nuuskii ja yrittää nuolla mua. Joo..kiitos ei!

Ihan pari pikku juttua on siis vielä opeteltavana, muuten mä osaankin jo kaiken;)

Ihana minä!

Bruno (iso poika 6 kk)

ps. Ja arvatkaas mitä mä teen seuraavaksi? Mamma vie mut pentutottikseen! En ihan vielä tiedä mitä se on, mut jos siihen liittyy kananpaloja niin sen täytyy olla varmasti aika kivaa ;)