Showing posts with label unto. Show all posts
Showing posts with label unto. Show all posts

Monday, November 12, 2012

Viilipytty, kehäkettu ja höslät

Tällä kertaa Marfidaleja nähtiin Jyväskylän KV-näyttelyssä. Ja mikä hauskinta, paikalla oli iskä Romeo ja pennut Taimi ja Bruno, ja tietty myös kaikki kaikki ihanat ihmiset:)

Tässä me sitten ollaan, vasemmalta Bruno, Taimi ja Romeo :)
Perhepotretti! Taimi sai tulla herrojen väliin, ettei synny mitään kähinää. Brunokin taitaa olla jo sen verran iso poika, että Romeon ego oli tulla vastaan. Uroksiahan ei montaa samaan kuvaan mahdu, ainakaan Romeon kanssa, heh! Romeo on tässä porukassa kuitenkin näköjään se viilipytty, "pennut" vähän höslää vieressä...

Ja sitten kehään, tuomarina oli Jeff Luscott Iso-Britanniasta.


Ihana Bruno esiintyi taas edukseen ja sai loistoarvostelut. Very promising youngster! Ja sillä irtosi KP ja ROP-pokaali :)


Suloinen Taimi "The well made young lady" ei jäänyt veikkaa yhtään huonommaksi ja sai myös KP:n. Eli molemmat olivat selkeitä voittajia :)


Romeo-iskä "The strong powerfull well balanced boy" näytti mallia avoimessa kehässä lapsukaisilleen. Harmillisesti toiseen etutassuun oli juuri sattunut jotain mystistä, ja herra vähän arasteli käyttää sitä. Eli kävelystä sakotettiin. Tuomari sanoikin että Excellent, mutta kävelyn takia tuli tällä kertaa arvosteluksi erittäin hyvä. 

Mutta onneksi tätä ei oteta liian vakavasti, Romeo sai silti palkkioksi ison läjän herkkuja, pusuja ja haleja. Se teki niin parhaansa, niinkuin aina:)

Good team! 
Niin, ja eipäs unohdeta kehäkettu Untoa! Taimin veikka Unto "Excellent quality" oli myös kehässä, valioluokassa ja olikin erinomaisten arvostelujen kera paras uros 3. Hyvä Unto! :)

Unto
Tässä vielä parit herkkupalat Jyväskylän retkeltä:)

Romeo ja tytär Taimi. Taimi on vähän hämillään kun väkisin yritettiin
saada kaverukset samaan kuvaan. Romeo odottaa selkeästi jo herkkupalaa,
joita olikin mammalla taskut pullollaan :) Onneksi Taimi ei tajunnut sitä, heh!

Ja sitten vielä pakollinen isä-poika kuva. Kyllä ne ovat kuin kaksi marjaa :)

Unto-poika rötköttää ennen kehää, tää homma on niin nähty ;)

Kiitos kaikille seurasta ja toivottavasti nähdään taas pian! Näyttelyretket ovat niin mukavia kimpassa :)

Minttu & Romeo

Sunday, September 2, 2012

Loistosaavutuksia!

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu ja Marfidaleilla loistava näyttelymenestys:) Marfidal Notmycupoftea, tuttavallisemmin Elmeri, oli Masteryn syysnäyttelyssä ROP ja sai toisen sertinsä. Onnittelut! Tinksu oli samaisessa näyttelyssä VAL ERI1, SA, PN2.

Elmeri :)

Velma ja Unto

Vähän pohjoisemmassa asuvat Marfidalit Unto (Marfidal Keaghan O´Leary) ja Velma (Marfidal Keilah O´Rourke) keksivät lähteä Norjaan Tromssaan näyttelyreissulle. Ja sieltähän ne tulivat, Norjan muotovalion arvot molemmille! 

Selvästi onnellinen Unto palkintojensa kanssa :)
Tinksu jää nyt näyttelyrumbasta tauolle, ainakin siksi aikaa kunnes turkki on taas kunnossa. Ensi viikonloppuna Porvoossa kehässä ovat ainakin Tinksun sisarukset Elmeri, joka metsästää vikaa sertiä ja sisko Iines. Sitten kehässä onkin  Romeon vuoro pitkästä aikaa. Katsotaan mitä siitä tulee ja tuleeko miinusta leikatusta uroksesta, vaikka todistus onkin :) 

Minttu

Monday, August 20, 2012

Koiranelämän aakkosia

Bruno Kokkolasta tervehdys! Ajattelin viestitellä teille mun kuulumisia, kesä on ollut ihan mahtava ja mustakin on tainnut tulla jo tosi iso poika:) Mamma ainakin on sanonu mulle, että oon oppinu jo tosi paljon, oon siis ihan just täydellinen!

Mamma sanoi että tästä pitää ehkä kertoa ihan ykkösenä, mutta mä oon nyt ihan oikeasti sisäsiisti! Se ei tainnut ollut ihan helppo projekti, kuulemma jäin luokalleni pari kertaa ja niinpä opiskelinkin vähän pidemmän oppimäärän. En mä kyllä vaan huomannu, että koulu ois ollu rankkaa. Mammalle se tais ollakin vähän rankempaa, kuulemma mun sisäsiisteyskoulu kuuluu TOP10-listalle sen elämän haastavimmissa hetkissä. No, kai sitä jo vähän helpottaa kun se sai laittaa matot lattialle ja mä osaa ihan ite pyytää ulos jos siltä tuntuu:)

Kattokaas tätä! Mä osaan jo nostaa jalkaakin niinkuin isot pojat tekee! 
Kesän aikana olen tavannu tosi paljon muita koiruuksia. Mamma sanoo, että olen ihanan avoin ja sosiaalinen, ja tuun toimeen kaikkien kanssa. No, johan niitä erilaisia karvaturreja on kotonakin melkein joka päivä, heh! Kotona ravaavien koirien lisäksi olen tavannut kesän aikana mun siskon Taimin, pariinkin kertaan! Ekana nähtiin pentutapaamisessa Leenalla, siitä taisi ollakin juttua jo aikaisemminkin. Samalla reissulla tapasin Samu-glennin Heinolassa, se oli kyllä hassu poika ja ihana leikkikaveri! Ehkä me tavataan joskus vielä toistekin:)

Bruno ja Taimi
Hulina alkoi meillä heti Kokkolan näyttelyn aikoihin, kun Tinka tuli Lahdesta meille kylään. Ja sitten vielä Taimi ja sen veikka Untokin tuli meille poikkeamaan! Aika hurja meininki, etten sanois:) Eniten mä kuitenkin ehkä tykkäsin juosta sen Taimin kanssa ja kurmuuttaa sitä, pitäähän siskoa nyt vähän kiusata, eiks niin? Näiden vierailevien tähtien lisäksi mun glennikamuihin kuuluvat Lissu ja Nemo, jotka kanssa asuu Kokkolassa:)

Mitäs muuta mä oonkaan jo oppinu..? Ai niin, mä oon päässy tosi pitkälle siitä alun "panta kaulaan ja en suostu kävelemään kuin metrin" -vaiheesta. Pahimpana mielenosoituksena heittäydyin silloin jopa selälleni. Enkös ollutkin aika hurja? No, mamma voitti ja nykyään me lenkkeillään pitkiä lenkkejä. Sen oon huomannu, että mamma tykkää kun katson sitä silmiin. Kontakti selkeästi kannattaa, siitä saa aina välillä herkkujakin;)

Näyttelyharkoissa, handlerina Selina
Oon kokeillu tuota katsekontaktia myös näyttelyharkoissa, joo-o, luitte oikein! Ja mä oon jo tosi hyvä näyttelykoira, ehkä kaikista paras, ainakin omasta mielestäni. No, kohta muutkin näkee kuinka hieno mä oon, kun 16.9. on pentunäyttely Kokkolassa. Saa pitää peukkuja!

Nyt te varmaan kuvittelette, että mä huijasin ja mun koko kesä on ollu vaan koulua.. No tavallaanhan se onkin ollu, mutta hauskaa sellaista. Kattokaas nyt tätäkin! Mähän osaan uida:) Toi mun isosisko Fanni on ehkä vähän vauhdikkaampi vedessä, mutta sillä onkin paljon pidemmät jalat kuin mulla...

Bruno ja Fanni polskimassa
Niin ja ollaan me oltu mökilläkin, Iso-Syötteellä! Me ollaan vaellettu hienoissa maisemissa, tai no en mä niinkään niistä maisemista, mutta ne porot! Niitä on kiva jahdata, ja oon tainnu pari papanaakin syödä, ihan tahallani ;) Ja on siitä kaikesta mun oppimastani ollu kyllä tosi paljon hyötyäkin, mamma voi pitää mua huoletta irti, koska yleensä muistan aina totella Tule! Odota! Sivulle! -käskyjä. Etenkin kun tiedän, että mamman taskussa on maailman herkullisimpia kananpalasia... mä en voi edes kirjoittaa tästä kun kuola alkaa valua! Jos meen nyt heti sivulle, niin saisinkohan yhden....

Bruno mamman kanssa
Mä tykkään mielettömästi reissata ja oonkin joka paikassa kuin kotonani. Mökillä, autossa, tuntureilla, hotellissa... kunhan vaan mulle tärkeitä ihmisiä on mukana niin voin olla huoletta :) Paitsi.. etutassujen kynsien leikkaus on kyllä niin ärsyttävää puuhaa, että siinä ei auta edes mamman läsnäolo ja kananpalaset.. Sille hommalle mä sanon yäk! Siis iso YÄK! Ja toinen vähän pienempi yäk menee hevosille. Ne nuuskii ja yrittää nuolla mua. Joo..kiitos ei!

Ihan pari pikku juttua on siis vielä opeteltavana, muuten mä osaankin jo kaiken;)

Ihana minä!

Bruno (iso poika 6 kk)

ps. Ja arvatkaas mitä mä teen seuraavaksi? Mamma vie mut pentutottikseen! En ihan vielä tiedä mitä se on, mut jos siihen liittyy kananpaloja niin sen täytyy olla varmasti aika kivaa ;)

Thursday, June 21, 2012

Monday, August 1, 2011

Glennierkkari Hauholla 31.7.2011

Heissan!

Nyt olikin vaihteeksi erilainen päivä, verrattuna siis mökkireissuihin. Me mentiin äipän kanssa näyttelyyn Hauholle ja siellä olikin ihan hirmu määrä meitä glennejä, oliko jopa 66! Se tais olla oikein ennätysmäärä. Matkalla meinasin kyllä saada sätkyn kun napattiin äipän kanssa Rozzi kyytiin. Mutta onneksi se ei tullu  mun kanssa takaboksiin, niin sain ees nukkua rauhassa. Se Rozzi on meinaa vieläkin aika kiinnostunu musta.. No kuitenkin, olihan se kiva että oli tuttuja matkassa ja uusiakin tuttuja sain.

Vauva-glenni antoi mulle pusun! Kait mä oon sit aika ihana ;)
 Se oli kyllä vasta 4 kk vanha niin sen mielipiteitä ei varmaan lasketa...

Mun veikka Elmeri oli tuomarin tutkittavana.

Elmeri käveli hienosti kehässä, arvosteluksi tuli JUN ERI.

Junnupojat rivissä, olihan siellä ihan kivan näkösiä poikia ;) 
Mun vanha tuttu Unto :)


Sitten oli Unton vuoro esiintyä. Unto on kyllä kans aika kiva! 

Rozzi. Mä en oikein vielä tiedä tykkäänkö mä Rozzista vai en.
Se on vähän sellai on/off -juttu ;)

Koko ajan vaan poikia eikä mun vuoro ollenkaan...
 Nyt siis esittelyssä Rozzi.
Rozzi voitti avoimen luokan urokset ja sai vielä sertinkin.
Siitä tuli nyt Suomen Muotovalio! Tässä se saa onnitteluhalin
sen äipältä. Taidan mä sit kuitenkin tykätä siitä, siis Rozzista ;)

Vihdoinkin mun vuoro! Mäkin sain arvosteluksi JUN ERI
eli erinomainen.  Oon siis erikivahyvä koira;)

Ja tässä oon sit vielä mä:) Välillä oli aikaa vähän hengähtääkin.

Päivä oli hirmu pitkä ja aika kuumakin oli aina välillä. Mutta kivaa oli ja leikin monen koiran kanssa. Naapurin Doriksenkin kanssa painittiin, vaikka se on tyttö. Ei kerrota muille, hih!

Kiitos kaikille seurasta,
Tinka