Lötkönpötkön

Heips!

Vaikka tästä kaikesta touhuumisesta vois päätellä, että me ei nukuta ollenkaan, niin ei se ihan niin mene. Kyllä mekin tarvitaan unta ja isot unet tarvitaankin, etenkin jos ei malteta nukkua päikkäreitä. Silleekin on käyny pari kertaa, kun on koko päivän ollu ihan liian kivaa:)

Romeo on ihan mestari-nukkuja, se nukahtaa milloin mihinkin asentoon. Musta tuntuu että se on käyny salaa jollain jooga-kursseilla, sellasiin asentoihin se venyy..

Romeo toivoo unissaankin, että joku rapsuttais masusta;)

Kooma...

Mä vedän perinteisellä tyylillä, mieluiten sohvalla tai sängyssä,
eli jossain pehmeässä. Tyynykin on yleensä hyvä olla. Paitsi sit nukun sängyn alla,
jos on yliväsy olo...

Näin meillä, mites teillä?

Tinksu

Ai kuka on mutainen??

Hei taas!

Nyt ois menossa äipän ja iskän vika lomaviikko ja se ollaan mökillä. Me tietty nautitaan viimeiseen saakka ;) Glennin mökkipäivään (ainakin meidän) kuuluu niin paljon kaikkea kivaa, että väistämättä sitä vähän likaantuukin...

Kävin just hakemassa pallon tuolta mutalammesta;)

Samat mestat ollu molemmilla;)

Ai näyttelyyn taas ensi viikonloppuna? Mä oon valmis vaikka heti!

Ainut huono puoli tässä hommassa oli se, että me oltiin sit kans ulkona koko päivä. Sisään mökkiin ei ollu menemistä, paitsi sit illalla kylvyn kautta suoraan petiin;) Mutta päivän juoksemisen jälkeen oltiinkin kyllä aika valmista koiraa suoraan nukkumaan. Tinksu hiipi tapansa mukaan heti sängyn alle, se tekee aina niin kun se on ihan yliväsy ja haluaa ettei kukaan häiritse sen kauneusunia...

Kauniita unia kaikille! Huomenna on taas uusi vauhdikas päivä:)

Romeo & Tinka

Korpikuusen kannon alla...

Käytiin kesäloman kunniaksi Helmin kanssa parin viikon mökkikeikalla Etelä-Lapissa. Helmi sai möyriä mättäissä sydämensä kyllyydestä, eikä tänä vuonna kiusana ollut edes hyttysiä tai mäkäräisiä. Niiden sijaan mättäissä ripisteli paljon hiiriä ja myyriä, mutta (onneksi) Helmi ei saanut yhtään sellaista kiinni.

Mättäissä oli mukava makoilla ja välillä napsia muutama mustikka varvusta suuhun.

Eräällä lenkillä vastaan tuli oikea kummajainen. Ensin kuului kapsetta metsästä ja Helmi yritti kovasti kuikuilla mikä siellä metelöi.

Ei näy siellä, eikä näy täällä...


Tuolla!
Mikä ihme tuo on?

Poronkanttura taisi olla yhtä ihmeissään Helmistä kuin Helmi oli kantturasta. Helmi kun ei haukkunut kantturalle laisinkaan, sillä oli vain hirveä hinku päästä lähemmäksi tutkimaan uutta ilmestystä. Poroakin kiinnosti ja se seuraili meitä parinkymmenen metrin turvaetäisyyden päästä puolet lenkistä. Lopulta se sitten katosi takaisin metsään kun sai tuijoteltua tarpeeksi.

Ihmeellisiä nuo Lapin eläjät ;)

On/Off -nappula

Ja vähän ois vielä energiaa jäljellä... mä tässä hetken tuumaan ja sit lähen taas täysillä. Äippä onkin sanonu että mulla on vaan on ja off -nappulat eikä mitään välimuotoja ;)



Oltiin siis taas monta päivää mökillä, sen verran tuli siellä tota on-nappulaa paineltua että nyt nukun vaan sängyn alla reporankana. Kerään vähän energiaa kun ylihuomenna taas lähetään reissuun :) Mun äipällä ja iskällä on vielä pari viikkoa lomaa, joten ollaan siis lähiaikoina aika paljon reissussa!

Tinka

Voi ärsytys!

Tolla Tinksulla on välillä vähän liikaakin energiaa ja se oikein tahallaan yrittää kiusata mua vaikka ihan varmasti tietää että mua ei nyt huvittais leikkiä. Tai kyllä mä toisaalta vähän tykkäänkin huomiosta, mutta vähän sitä pitää kuitenkin yrittää pitää järjestyksessä :)




Mutta ei se ihan aina usko mua, kait se tajuaa etten ole tosissani vaikka yritänkin olla aika hurja ;)

Romeo

1.8. Glennitreffit Leena-Mammalla

Me ei siis kestetä että kaikkea kivaa pitää tapahtua samaan aikaan! Isi vei meidät mökille - tietty sielläkin oli ihan älyttömän mukavaa, mutta sillä aikaa äippä oli Leena-Mamman luona kattomassa kaikkia muita koiria, siis ILMAN MEITÄ! Oli sillä kuulemma meitä aika ikävä, onneksi.

Glennitreffit järkättiin, koska norjalainen kasvattaja tuli hakemaan Mia-pentua kotiin ja halusi sitten samalla nähdä muitakin glennejä. Nyt sillä siis jäi ihan parhaat näkemättä kun me ei oltu siellä ;) Tosin huomion taisivat kaikilta aika pitkälti viedä Mia, Samu ja Manta -pennut, joiden touhuja ei kuulemma kyllästynyt ollenkaan katselemaan. Ne taiskin olla jotain tulevaisuuden urheilutähtiä kun agilityakin jo treenasivat ja sit niillä oli juoksukilpailut. Vastapainoksi ne kyllä sit piti myös ruoan etsintä/ahminta -kisan.

Äippä kun ei osaa kirjoittaa, niin tässä sitten kuvia siitä eilisestä.

Iines ja Elmeri, Tinkan sisaruksia

Glennejä ja niitten ihmisiä

Manta ja Samu 

Kuka on pienin ja mahtuu tuolin alle? :)

Älä sä mulle rupee!

Iines tutustuu Mian kanssa.

Moskukin ihmettelee mikä meininki täällä oikein on :)

Samu - Tinkan siskon Sannin uusi pikku-veikka

Mosku ja Mia, ehkä;)

Täältä mä tuun, musta kasvaa iso ja hulja lenni!

... tai sitten maailman suloisin tyttö!

Elmeri seuraa pikkusten touhuja. Voishan sitä vähän ehkä osallistua...

Ollaanko hippaa!

Oi kuinka iso lenni tuo on, tuleekohan mustakin tollanen?

Seuraavalla kerralla me kyllä halutaan ehdottomasti mukaan! Onneksi Leena-Mammakin oli sitä mieltä, että äippä oli ihan orpo kun sillä ei ollut meitä mukana. Eli se on meidän puolella:)

Tinka ja Romeo

Glennierkkari Hauholla 31.7.2011

Heissan!

Nyt olikin vaihteeksi erilainen päivä, verrattuna siis mökkireissuihin. Me mentiin äipän kanssa näyttelyyn Hauholle ja siellä olikin ihan hirmu määrä meitä glennejä, oliko jopa 66! Se tais olla oikein ennätysmäärä. Matkalla meinasin kyllä saada sätkyn kun napattiin äipän kanssa Rozzi kyytiin. Mutta onneksi se ei tullu  mun kanssa takaboksiin, niin sain ees nukkua rauhassa. Se Rozzi on meinaa vieläkin aika kiinnostunu musta.. No kuitenkin, olihan se kiva että oli tuttuja matkassa ja uusiakin tuttuja sain.

Vauva-glenni antoi mulle pusun! Kait mä oon sit aika ihana ;)
 Se oli kyllä vasta 4 kk vanha niin sen mielipiteitä ei varmaan lasketa...

Mun veikka Elmeri oli tuomarin tutkittavana.

Elmeri käveli hienosti kehässä, arvosteluksi tuli JUN ERI.

Junnupojat rivissä, olihan siellä ihan kivan näkösiä poikia ;) 

Mun vanha tuttu Unto :)

Sitten oli Unton vuoro esiintyä. Unto on kyllä kans aika kiva! 

Rozzi. Mä en oikein vielä tiedä tykkäänkö mä Rozzista vai en.
Se on vähän sellai on/off -juttu ;)

Koko ajan vaan poikia eikä mun vuoro ollenkaan...
 Nyt siis esittelyssä Rozzi.

Rozzi voitti avoimen luokan urokset ja sai vielä sertinkin.
Siitä tuli nyt Suomen Muotovalio! Tässä se saa onnitteluhalin
sen äipältä. Taidan mä sit kuitenkin tykätä siitä, siis Rozzista ;)

Vihdoinkin mun vuoro! Mäkin sain arvosteluksi JUN ERI
eli erinomainen.  Oon siis erikivahyvä koira;)

Ja tässä oon sit vielä mä:) Välillä oli aikaa vähän hengähtääkin.

Päivä oli hirmu pitkä ja aika kuumakin oli aina välillä. Mutta kivaa oli ja leikin monen koiran kanssa. Naapurin Doriksenkin kanssa painittiin, vaikka se on tyttö. Ei kerrota muille, hih!

Kiitos kaikille seurasta,
Tinka