Heipä hei, pitkästä aikaa..
Maaliskuuta mennään ja vauhdilla ja lumet sulaa kohisten, vaikka sitä vielä välillä sateleekin lisää.. Minusta on tullut iso tyttö ja ensimmäiset juoksut tuli juostua ja oli muuten aika outoa ja uutta!! Pidin sellaisia tosi käteviä ja hienoja pöksyjä, etten tiputtelisi ympäriinsä, mutta kaikista parasta niissä oli se, että minäkin pystyin rauhoittumaan uneen paremmin, kun ei tarvinnut jatkuvasti putsata!! Eli vähensi stressiä kummasti!
Opin uuden asian taas tuossa juoksun myötä eli laulamisen jalon taidon!
Lauloin aarioita kaikille ohikulkijoille ja vähän muillekin! Olen löytänyt maailman parhaan "tähystyspaikan" olohuoneen sohvalta (siis istun silleen ihan pystyssä, melkein kuin ihmiset ja nojaan johonkin tukevaan eli yleensä pappaan), siitä kun on suora näköyhteys tiélle, missä sitten tallusteleekin jos jonkinlaista kulkijaa! Tulipa tuossa useana iltana peräkkäin jäniskin istuskelemaan ikkunan alle, kuuntelemaan lauluani.. olin nimittäin juuri oppinut "ulvomaan" tosi kauniista!!
Olen minä muutakin oppinut tässä näiden kuluneiden viikkojen aikana eli osasin istua käskystä JO KAUAN SITTEN ja tassun antamisenkin opin tosi aikaisin, samoin kuin "paikka" on toiminut jo pitkään, mutta nyt osaan mennä maahan!! Ja koska olen melko kulturelli ja kielitaitoinen koira, tottelöen tietenkin käskyjä sekä suomeksi että ruotsiksi!! Eipä olekaan ihan pieni juttu, kun kaikki pitää opetella tuplasti!
Kävin tänä'än pitkästä aikaa moikkaamassa Leena-mammaa ja vähän kyllä jännitti, kun olin menossa trimmattavaksi, enkä ollut ihan varma, että onko se hyvä vai huono juttu?? Siis että onko kivaa vai sattuuko ehkä.. Kaikki meni kuitenkin paremmin kuin osasin odottaa, eikä trimmaus kestänytkään kovin kauaa, olin ilmeisesti melko hyvin hoidettu jo kotosalla..
Ai hurja, unohdin kertoa, että olin verikokeessa tuossa pari viikkoa sitten ja se sitten vasta olikin kauheaa tai ainakin esitin sen olevan, nimittäin ponkaisin takajaloilleni niin kovalla voimalla lääkärin pistäessä, että veri lensi ympäriinsä, samoin kuin mamman silmälasit.. ja kesti hetkisen ennen kuin saivat tilanteen taas haltuunsa.. Saatiinpa sielläkin aikamoinen show aikaiseksi, niinkuin usein eläinlääkärissä teen! Aiemmalla käynnillä lensivät ilopissit pitkin seiniä tassujen vatkatessa lisää vauhtia (mamma piti kovasti hihnasta kiinni, enkä siis oikeasti liikkunut mihinkään..), kun oli NIIIIIN monta ihanaa karvaista kaveria samassa huoneessa..
Oli tarkoitus pyörähtää alkukesästä Ruotsin kautta Tanskaan, mutta saadaan jättää ensi kesään, kun ei olleet nuo rabies-vasta-aineet vielä tarpeeksi koholla (sain kyllä tehostepiikin, mitä en sitten edes huomannut, joten en voinut edes teeskennellä, että olisi sattunut!).. Kierretään siis vain bähän tätä kotosuomea ja suunnataan juhannukseksi Ahvenanmaalle ystäviä tapaamaan!
Niin .. ja sitten ilmoittauduin elämäni ensimmäiseen näyttelyyn Haminaan toukokuussa, saas nähdä kuinka "muijan" käy..
Mutta ensi kerralla enemmän ja nyt nukkumaan..
Väsyttääkin jo kovasti, on taas ollut sen verran tapahtumarikas päivä..
Unisin haukahduksin, Sandy (Marfidal Suzan Mignonne)
No comments:
Post a Comment