Heippa taas kaikille!
Piti tuossa jo aiemmin kirjoittaa, mutta menee tuo aika niin sukkelaan, ettei millään ehdi kaikkea, mitä on aikonut!
Perhe kävi tuossa viikon lomalla Teneriffalla ja minä lomailin mamman siskonpojan perheen luona sen aikaa. Oli tosi kivaa tavata uusia ihmisiä, mielenkiintoista tutustua uusiin paikkoihin ja penkoa uusia nurkkia!
Aika meni kuin siivillä, kunnes tajusin pari päivää ennen loman loppua, että "hei, missäs mun ihmiset on?" ja sit iskikin jonkinlainen ikävänpoikanen. Vähän olin apea ja itkeäkin piti ihan pikkuisen, mutta en menettänyt ruokahalua tai mitään niin vakavaa.
Mutta voi sitä riemua, kun omat ihmiset tulivat minua hakemaan ja pääsin takaisin kotiin!!! Olin pari päivää ihan TOSI kiltti, en yhtään kiskonut hihmasta tai tehnyt muitakaan tavallisia temppuiluja, vaan olin oikea mallikoira..
Mutta kukas sitä sellaista pitkään jaksaa?? En minä ainakaan ja ennen kuin viikko oli kulunut, olin taas tuttu vanha itseni ja yritin vähän sitä sun tätä, että saisin enemmän huomiota ja tietysti piti taas välillä testata, että kuka nyt sitten olikaan se pomo..!?
Elämä kulkee tuttuja uomiaan, eikä kuulemma ole ainakaan tiedossa, että pääsisin pitkään aikaan uudestaan "hoitoon" (tai retkelle, niinkuin itse ajattelen..), vaan ihan tässä tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten kanssa elellään taas tuttua arkea!!
Halauksin!
No comments:
Post a Comment