Emma suoritti MH-luonnekuvauksen

Jännä päivä!
Minäkään en ollut koskaan ollut MH-luonnekuvauksessa mukana ja olimme Emman kanssa menossa sellaiseen kun Suomen Glennit järjesti kuvauksen yhdessä Stabyhoundien kanssa. Parin tunnin ajelun jälkeen löysimme sitten itsemme Jämijärven perämettästä, hih!

Mikäpäs siinä, tuumasi Emma, kyllä tämä mesta mulle kelpaa. Ja niin me aloitettiin testi.

Ensiksi testissä oli kontaktia ja leikkimistä, hevimmät jutut tulivat sitten myöhemmin.

Kontakti-osiossa Emma sai seuraavat tulokset:

1a KONTAKTI Tervehtiminen: 4 = ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b KONTAKTI Yhteistyö: 3= Lähtee mukaan mutta ei ole kiinnostunut  ohjaajasta
1c KONTAKTI Käsittely: 3= Hyväksyy käsittelyn

Leikkiminen-osio oli varmasti Emman suosikki! Otin Emmalle varmuuden vuoksi rakkaan muumin mukaan, jos ei vieraat lelut kiinnosta, mutta paikalla ollut patukka oli Emman mielestä ihan parasta sillä hetkellä! Hetkittäin patukasta luopuminen oli aika haastavaakin. Ja ei ollut väliä kuka patukkaa heilutti, siitä oli pakko saada kiinni :)

Leikki-osiosta tuli seuraavat tulokset:

2 a LEIKKI Leikkihalu:  4 = Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b LEIKKI Tarttuminen: 5 = Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista
2c LEIKKI Puruote ja taisteluhalu: 3 = Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan / korjailee otetta

Leikin jälkeen tuli takaa-ajo-osio. Ja juu ei, ei oo Emmasta suureksi saalistajaksi ;) Tässä tulokset:

3a TAKAA-AJO 1.kerta: 2 = Aloittaa mutta keskeyttää
3b TARTTUMINEN 1. kerta: 1 = Ei kiinnostu saaliista, ei juokse perään
3c TAKAA-AJO 2.kerta: 1 = Ei aloita
3d TARTTUMINEN 2. kerta: 1 = Ei kiinnostu saaliista, ei juokse perään

Sitten tulikin pitkät kolme minuuttia, ainakin mulle ;)

Minun piti seisoa kolme minuuttia ihan hiljaa ja tekemättä mitään, Emmaa seurattiin että miten se reagoi kun ei siis tapahdu mitään. Tässä tulos:

4 AKTIVITEETTITASO: 3 = Tarkkaavainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja.

Hiljaisen odottelun jälkeen Emmalla oli taas mahdollisuus leikkiä. Osio oli etäleikki ja leikittäjä oli aika kaukana. Liekö kuumuus vai mikä, mutta Emma ei oikein jaksanut kiinnostunut eteellä olevasta leikkijästä vaikka sama patukka oli messissä kuin aiemmin. Tässä tulokset:

5a ETÄLEIKKI Kiinnostus: 3 = Kiinnostunut avustajasta,seuraa ilman taukoja
5b ETÄLEIKKI Uhka/ agressio: 1 = Ei osoita uhkauseleitä
5c ETÄLEIKKI Uteliaisuus: 1 = Ei saavu avustajan luo
5d ETÄLEIKKI Leikkihalu: 1= Ei osoita kiinnostusta
5e ETÄLEIKKI Yhteistyö: 1 = Ei osoita kiinnostusta

Seuraava testi olikin sitten Emman mielestä vähän pelottava. Testin nimi oli Yllätys. Siinä kävelimme ja eteemme rävähti maasta haalari pystyyn. Hyvä että minä sentäs tiesin mitä odottaa, olisin muuten varmaan pelästynyt itsekin ;)

Tulokset tästä osiosta olivat seuraavat:

6a YLLÄTYS Pelko: 2 = Kyykistyy ja pysähtyy
6b YLLÄTYS Puolustus / aggressio: 1 = Ei osoita uhkauseleitä
6c YLLÄTYS Uteliaisuus: 1 = menee haalarin luo kun se on laskettu maahan / ei mene ajoissa
6d YLLÄTYS Jäljelle jäävä pelko: 4 = Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisena vähintään kahdella ohituskerralla
6e YLLÄTYS Jäljelle jäävä kiinnostus: 1 = Ei osoita kiinnostusta haalariin

Tämän jälkeen seuraavana olikin räminäkone, eli testissä ääniherkkyys. Etukäteen mietin että ottaakohan Emma jalat tässä kohtaa alleen ja painelee niin pitkälle kun peltoa riittää, mutta ei se sitten lähtenytkään ;) Tulokset:

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko: 3 = Väistää kääntämättä katsettaan
7b ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus: 2 = Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
7c ÄÄNIHERKKYYS Jäljelle jäävä pelko: 2 = Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla
7d ÄÄNIHERKKYYS Jäljelle jäävä kiinnostus: 1 = Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan.

Jännät jutut jatkuivat vielä kun seuraavana vuorossa olivat aaveet. Emma oli ihan ihmeissään kun se huomasi että minä en reagoinut niihin mitenkään. Se yritti kovasti haukkumalla herätellä mua, että enkö mä nyt oikeesti tajua että täällä on jotain kummituksia ;) Mutta ei ne sitten onneksi niin pelottavia olleetkaan ja ei tarvinnut olla yhtään aggressiivinen.

Tässä tulokset:

8 a AAVEET Puolustus / aggressio: 1 = Ei osoita uhkauseleitä
8 b AAVEET Tarkkaavaisuus: 5 = Tarkkailee molempia aaveita koko osion ajan
8 c AAVEET Pelko: 2 = On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, pientä välimatkan ottoa
8 d AAVEET Uteliaisuus: 2 = Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa
8 e AAVEET Kontaktinotto aaveeseen: 4 = Ottaa itse kontaktia avustajaan

Tämän jälkeen sitten taas Emma pääsi leikkimään.Tässä testattiin onko stressaavat aiemmat tehtävät vaikuttaneet leikkihaluun. Ja leikittiinhän me, ei ehkä aivan niin suurella innolla kuin ekassa leikkisetissä mutta kuitenkin :) Tulokset:

9a LEIKKI Leikkihalu: 3 = Leikkii, aktiivisuus lisääntyy / vähenee
9b LEIKKI Tarttuminen: 3 = Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla

Viimeisenä osiona oli ampuminen. Emma pelkää vähän uudenvuoden raketteja, joten mietin että pelottavatkohan nämäkin paukkeet, mutta eivät oikeastaan. Leikin Emman kanssa ja paria ekaa laukausta se ei oikeastaan edes huomannut, sainkin palautetta että jos Emma ei olisi reagoinut räminätehtävässä, niin olisi oikeasti pitänyt testata että onko se kuuro, heh! No, mutta seuraavat laukaukset se sitten jo huomasi,mutta eivät ne niin pahoja olleet että olisi pakoon pitänyt pötkiä. Tulos:

10 AMPUMINEN: 3 = Kiinnostuu laukauksista, mutta palaa leikkiin.

Suosittelen kyllä osallistumaan MH-luonnekuvaukseen, tämä oli todella mielenkiintoinen 45 minuuttinen. Kiitokset kaikille järjestäjille :)

MH-kuvat: Tiina Assinen

Minttu

Emmasta Suomen muotovalio!

Loistofiilis!

Lähdimme Emman kanssa helatorstai aamuna aurinkoiselle rundille, joka alkoi Kangasniemeltä. Siellä oli kaikkien rotujen näyttely. Glennejä oli seitsemän ja tuomarina Anne Sume.

Emma oli juuri täyttänyt kaksi vuotta ja tokihan mua jänskätti että tulisiko se vika serti sieltä. Ja tulihan se! Emma oli AVO ERI1, SA, PN1, SERT, ROP ja siis uusi FI MVA. Se hymy ei meinannut lakata ollenkaan! Emma sai kasan pusuja, rapsutuksia ja käytiin shoppaamassa kanafileitä voiton kunniaksi, heh! Ryhmäkehässä ei sitten enää tullut menestystä, mutta se ei kyllä nyt yhtään hälventänyt iloa.

FI MVA Marfidal Sparkle of Meomodo

Emman veli Rocky oli VSP ja sai myös vikan sertin ja sitä myöden Rockystakin tuli valio, Loistosisarukset :)

Meillä Emman kanssa matka jatkui Keuruulle ja sieltä sitten Jämijärven perämettään, jossa oli MH luonnekuvaus. Siitä kohta erikseen.

Minttu

Ryhmärämä reissussa :)

Toiset olivat pitämässä hauskaa Cruftsissa ja meillä oli kivaa Jyväskylässä ja Keuruulla! Ryhmärämä eli minä, Lempi, Maarja & Roco lähdettiin jo perjantaina reissuun ja ajeltiin Keuruulle. Heti kun päästiin perille niin Lempi ja Roco aloittivat hillittömän leikkimisen, riekkumisen ja juoksukisat.

Illalla oli hetkesi pakko pysäyttää koirat ja trimmailla niitä valmiiksi seuraavaa päivää varten . No kyllähän me aikuisetkin ehdittiin nauttia - grillataja ottaa pihvin seuraksi vähän viiniä ;)

Lempi - Meomodo Fantabulous Amy

Roco - Meomodo Fantasterrific Arien

Kyllähän näiden söpöläisten kanssa oli ilo lähteä lauantaina näyttelyyn :) Molemmat esiintyivät loistavasti ja tuomarikin kehui erittäin lupaavia pentuja! Tuomarina oli Markku Kipinä ja lopputuloksena Lempi oli ROP ja Roco VSP. Ja molemmille myös luonnollisesti kunniapalkinto. Yllättävää kyllä edellisen illan ja näyttelyaamun riekkuminen ei ollut vienyt ihan kaikkia voimia näiltä kaveruksilta, heh!

Meillä oli hyvin aikaa ennen ryhmäkehää ja lähdettiin sitten pikaisesti moikkaamaan Martti-veikkaa. Isoksi ja hienoksi pojaksi sekin oli jo kasvanut :) Onneksi lähdettiin ajoissa takaisin messuhalliin, ykköset nimittäin jo kerääntyivät kokoomakehään kun päästiin paikalle! Ryhmäkehät siis alkoivat hyvinkin ajoissa. Nappasin jonkun verran kuraisen Lempin mukaan ja siitä sitten suorilta kehään. En siis ehtinyt edes jännittää.

Siinä vaiheessa kun päästiin kuuden parhaan joukkoon niin kädet alkoivatkin jo täristä. Pärjättäisköhän me? Ja pärjättiinhän me! Lempi sijoittui terrieriryhmän kolmoseksi! Mieletöntä lopettaa pentunäyttelyt näin :) Vieläkin hymyilyttää :)

Ryhmätuomarina Markku Kipinä

Ihana Lempi! 

Kun päästiin takaisin Keuruulle, niin yllättäen koiruudet jaksoivat taas aloittaa riekkumisen ;) No, olivathan ne jo noin tunnin päikkärit ehtineet ajomatkalla vetäistä..

Illalla kyllä maltettiin sitten hetki olla jo paikallaankin.. Ja yöllä uni maittoi, ihan meille kaikille.

Sunnuntaina ajeltiin takaisin kotiin, oli pari todella hiljaista koiruutta kyydissä.. Tuhina vaan kuului kun taisivat nähdä niin jänniä unia. Mielettömän kiva reissu! Ihan kokonaisuudessaan :)

Minttu

Juhuu! Paukkupakkaset on ohi!

Minäminäminä, minä juoksen ekana ja yritä sitten saada mut kiinni!

Ja mitä ihmettä noi hassut ihmiset nyt tekee..? Nehän kolasi meille juoksuväyliä ympäri pihaa! Hassut, ihan kuin me ei voitais muka juosta tossa lumihangessakin kun ei ees oo niin syvää. Yritettiin kertoo se niille, mut ne vaan kolasi. No toisaalta, kait me ollaan se ansaittu ettei meidän oo pakko juosta hangessa jos ei haluta, nyt meillä on vaihtoehtoja ;) Sitä paitsi pikkuliikunta tekee niillekin hyvää, ei ne kuitenkaan jaksa meidän kanssa pihalla ympäriinsä juosta. Niin ja ne häviäisi pelin aina kun me saatais ne samantien kiinni..

Ja sit toi meidän ihmismamma vaan heilui kameran kanssa, ihan päätin että sinä ja sun kameras ja siinä sulle ;) On se nyt kumma kun ei saa ees lunta syödä rauhassa...

Romeo

No mut eihän siinä sit mitään voinu kun meistä otettiin lisää kuvia.. Saatiin kyllä pari herkkuakin kun suostuttiin tulemaan jossain määrin lähelle ;) Me sovittiin että yritetään ottaa mahdollisimman evvk-ilmeet. Elvis oli aika hyvä kun siitä ei saanu ees edestäpäin kuvaa... Romeo hävisi heti pelin kun se näyttää lähes aina sellaiselta halittavalta mussukalta.

Elvis

Elvis

Mutta voiton vei kyllä ehdottomasti Tinka. Se jotenkin osaa parhaiten tuollaisen semimurhaavan katseen ;)

Tinka

Ja sit me taas juostiin. Niin paljon että tuli nälkä ja väsy. Sit meidän oli pakko hiipiä sisälle ja olla taas kiltisti, jotta tarjoilu pelaisi mahdollisimman hyvin.

Ja tiedättekö mitä! Huomennakaan ei pitäisi olla kylmä, joten ehdottomasti uusiksi :)

Romeo, Tinka ja Elvis

Kaapelitehtaan pentunäyttelyssä

Viime viikonloppuna oli kyllä ennätysviikonloppu, olisikohan koskaan aiemmin ollut pentunäyttelyyn ilmoitettuna 13 glenniä! Meidän jengiäkin oli mukana viisi, Tinkan ja Ardalin pennuista Roco, Lempi, Martti ja Sisu. Lisäksi vielä meidän maahanmuuttaja-Malla ;) Olipa ihanaa tavata isolla porukalla! Tinkan pennut olivat pikkupennuissa ja Malla jo isoissa. Tuomarina oli Kimmo Mustonen.

Kaikki pennut ovat kasvaneet hurjasti ja ovat jo ihania, isoja ja itsepäisiäkin rakkaita glennejä! Katsokaa vaikka kuinka hienoja tyyppejä niistä on tullut!

Lempi - Meomodo Fantabulous Amy

Martti - Meomodo Awesomazing Argos

Roco - Meomodo Fantasterrific Arien 

Sisu - Meomodo Rocktacular Axel

Olen niin ylpeä näistä "pikkuisista", ne kaikki saivat hyvät arvostelut ja esiintyivät hienosti! Roco sai myös kunniapalkinnon.

Malla - McJakes Angel-Lina

Malla 

Malla esiintyi jo kuin vanha tekijä. Sillä on kyllä jotkut näyttelygeenit varmaan olleet syntymästä lähtien, se ottaa niin lunkisti ja varmasti koko tilanteen :) Välillä se vetää päikkärit kehää odotellessa, etenkin jos ei saa kiusata kavereita, heh! Malla oli isojen pentujen ykkönen ja sai myös kunniapalkinnon. 

Ensimmäistä kertaa elämässäni esitin myös kasvattajaluokan. Olimme kasvattajaluokan toisia ja saimme kunniapalkinnon :)

Tässä kasvattajaluokan arvostelu:

Yhdestä pentueesta muodostunut kasvattajaryhmä. Ryhmän kaikki koirat ovat oikeantyyppisiä ja niillä on oikeat mittasuhteet, hyvät päät ja ilmeet. Etuosien kehittymiseen on syytä kiinnittää huomiota. Miellyttävät luonteet. Varsin hyvät liikkeet. Riittävän tasalaatuinen ryhmä saadakseen kunniapalkinnon.

Seuraavaa näyttelyä ei tarvitsekaan kauaa odotella, ensi viikonloppuna Lahdessa kehässä ovat jälleen Malla, Lempi ja Roco ;)

Minttu

Kiitollinen :)

Unohduin selailemaan kuvia tältä vuodelta, ihan mieletön vuosi! Iloa, surua, onnistumisia ja kaikkea mahdollista, sellaisia ne vuodet ovat :) Tästä vuodesta teki unohtumattoman ensimmäinen oma pentueeni, Tinkan ja Ardalin 6 ihanaa pentua. Synnytys ei mennyt ihan putkeen, kaksi syntyi kuolleena ja puolet synnytyksestä tehtiin päivystyksessä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (tietenkin!). Mutta ehkä näin oli tarkoitettu ja olen kiitollinen niistä pikkuisista jotka jäivät vahvasti elämään. 

On ollut ihanaa seurata kuinka nopeasti nämä pötkylät ovat kehittyneet persoonallisiksi koiruuksiksi, aikuisiksi niitä ei voi vielä sanoa kun ovat vielä alle 7 kk, mutta isoja ja omanlaisiaan kuitenkin :)

Tässä joitain poimintoja tältä vuodelta.

Elvis oli varsinainen setämies pennuille. Elvis rakasti pentuja yli kaiken ja peuhasi niiden kanssa sydämensä kyllyydestä. Silloinkin kun Tinka halusi olla rauhassa ja nukkua päikkärit, Elvis jaksoi rakastaa pentuja :) Tässä Lempi on käymässä meillä ja Elvis muisti heti oman pikkukaverinsa. 

Elvis - Marfidal Ipaddy to Meomodo

Elvis on varsinainen rakkauspakkaus :) Siltä riittää rakkautta kaikille ja Elvis on aina hyväntuulinen, siitäkin huolimatta että vuosi on ollut aika rankka. Elviksellä on ollut haasteita esim. pahan niveltulehduksen kanssa, mutta kyllä niistä yhdessä selvitään. 

Romeo

Ja sitten rakas Romeo, kohta yhdeksänvuotias herrasmies :) Romeo on vetänyt koko vuoden lunkisti, niinkuin aiemmatkin vuodet. Romeon kanssa käväistiin keväällä Lahden näyttelyssä ekaa kertaa pyörähtämässä veteraanikehässä ja arvostelu oli erinomainen koiruus. Pallittomana ei kovin monessa näyttelyssä olla käyty, mutta parissa mätsärissä kyllä ihan huvittelumielessä. Romeo kun tykkää kaikesta mahdollisesta mitä sen kanssa puuhailee :) 

Romeo - Marfidal Inishlacken

Tässä jostain mätsäristä saatu veteraanien punaisten kolmospokaali ;) Kyllä tämä herra vielä jaksaa ja varmaan ensi vuonnakin kävästään jossain veteraanikehässä, ihan huvin ja urheilun kannalta! Sama keltainen pallo on edelleenkin Romeolle tärkeä, joka on ollut sillä ihan pikkupojasta lähtien, siitä varmaan olette nähneet kuvia jo ihan tarpeeksi, hih!

Tinka - Marfidal Cream Tea

Tinksu-mamma on voinut mainiosti, se oli todella paksu ennen synnytystä ja liikkuminenkin oli vaivalloista. Onneksi Tinka selviytyi hyvin haastavasta synnytyksestä ja palautui nopeasti. Tinka oli loistava äiti pienokaisille, silloinkin kun maitobaari oli jo mennyt kiinni, Tinka heittäytyi maahan ja antoi pentujen kiipeillä päällään. Se selvästi rakasti niitä :) Luopuminen oli kuitenkin helppoa, se luotti että pienokaiset pärjäävät ja kenenkään perään ei tarvinnut itkeä. 

Romeo, Elvis, Tinka, Sisu

 Tinksu oli jo valmis hyväksymään helposti Sisunkin meidän laumaan, Sisu kun oli pisimpään meillä ja lähti vasta 9-viikkoisena omaan kotiin. Täytyy kyllä myöntää että kyllä siihen itsekin kiintyi eniten, helpostihan meille vielä yksi glenni mahtuisi ;)

Malla - McJakes Angel-Lina

Heinäkuussa kävin hakemassa Miss Mallan Suomeen Berliinistä. Malla on loistopakkaus! Sitä ei voi olla rakastamatta, vaikka se välillä onkin varsinainen riiviö ja sijoitusperheellä on tekemistä sen kanssa. Mallan muistan varmaan aina siitä, kuinka vaikea siitä on ottaa kuvia.. minulla on satoja kuvia, joissa on musta möykky, jolla ei edes näy silmiä ;)

Malla ROP ja RYP2

Muistan kyllä Mallan myös näistä pokaaleista, ensimmäistä kertaa koirani sijoittui ryhmäkehässä! Jestas sitä fiilistä, kun tajusin että me ollaan terrieri-pentujen toisia, huimaa! Ja hieno pokaalikin, sitä ei käy kieltäminen ;) Mallan kanssa odotamme kovasti ensi kesää, jolloin saamme Berliinistä vieraita! Mallan äitikin on tulossa haistelemaan Suomen kesää ;) 

Emma - Marfidal Sparkle of Meomodo

Ja sitten ihana ja herttainen Emma :) Emma on siitä epätavallinen glenni, että se tykkää koirapuistossakin leikkiä ihan kaikkien kanssa. Jos joku alkaa uhkailemaan, niin Emma alistuu ja sopivan tilanteen tullen hiipii pois paikalta. Emman kanssa ollaan käyty näyttelyissä eri puolilla Suomea. Kesällä tuli hienosti ROP ja VSP ja sitä myöden pari sertiä. Loistava ERI-putki katkesi Jyväskylässä, jossa tuomarin mielestä Emmalla oli liian pitkät jalat ;) No onneksi se on vain yksittäisen tuomarin mielipide ja otetaan erinomainen vaihde sitten taas ensi vuonna. Emma täyttää vappuna kaksi vuotta ja katsotaan nyt jos Emma saisi vaikka pentujakin ensi vuonna. Niitä suunnitelmia pitänee vielä täsmentää :)

Enda - Marfidal Meomodo Wait for It

Enda täyttää juuri vuoden ja on ilahduttanut suuresti sijoitusperhettään. Enda pärjää loistavasti useamman riehakkaan lapsen kanssa ja pitää perhettä järjestyksessä. Suloisen Endan kanssa ollaan käyty mätsärissä treenaamassa ja kasvatellaan turkkia kuntoon :) 

Ja sitten varsinainen ryhmä-rämä ;) Tinka-mamma ei osaa istua glenni-istunnassa, joten isä-Ardalilta on tämä kyky peritty. Tässä otoksia pönöttäjistä:)

Lempi - Meomodo Fantabulous Amy 

Martti - Meomodo Awesomazing Argos

Roco - Meomodo Fantasterrific Arien

Ja tässä vielä ei-juuri_nyt-pönöttävä Sisu-herrakin ;) Kyllä näkee että nämä veitikat ovat sisaruksia, sen verran on keskenään samaa näköä.

Sisu - Meodomo Rocktacular Axel

Rocon ja Lempin kanssa ollaan käyty jo pentunäyttelyissäkin. Arvostelut ovat olleet todella hyviä. Jatkoa seuraa heti ensi vuoden alussa, kun Kaapelitehtaalla on neljä Tinkan ja Ardalin pennuista kehässä. Jännittävää kyllä nähdä mitä näistä veitikoista vielä kehittyykään! Näiden neljän lisäksi on vielä kaksi tyttöä, Tuittu ja Petunia. Kuvia heistä sitten ensi vuoden puolella kun kohta nähdään heidän kanssaan :)

Roco ja Lempi

Minulla on ollut onnea ja kaikki pennut ovat saaneet loistavat perheet. Niinkuin myös sijoituskoirani. Olen kiitollinen kun olen saanut tutustua ihaniin uusiin ihmisiin ja nähdä kuinka hyvin he ovat jaksaneet uusien perheenjäsentensä kanssa ja kuinka rakastettuja pennut ovat :) 

Tässä vuodessa on paljon aihetta kiitollisuuteen - niin paljon hienoja onnistumisia ja loistavia ihmisiä ympärilläni. 

Tsemppiä kaikille ensi vuoteen ja tehdään yhdessä ensi vuodesta loistovuosi :)

Minttu 

Malla RYP2!

Malla-tyttönen ei vielä täällä olekaan esittäytynyt :)

McJakes Angel-Lina eli Malla saapui 8-viikkoisena Berliinistä Suomeen. Kävin hakemassa Mallan ja reipas tyttö nukkui koko lentomatkan ajan. Malla oli tummaakin tummempi söpöläinen!

Malla asustaa sijoituskodissa ja on osoittautunut todelliseksi persoonallisuudeksi. Ihan niinkuin glennin pitääkin ;) Heti ensi hetkistä lähtien Malla kotiutui kuin olisi aina ollut täällä. Jekkuja ja jääräpäisyyttä myös löytyy, Mallalle kuulemma saa nauraa joka päivä kun aina se keksii jotain pöhköä. Hassu tyttö!

Viikko sitten kävimme treenaamassa mätsärissä näyttelyjuttuja. Tokihan kotonakin on jo treenattu, mutta on se eri asia olla ihmisten ja koirien ympäröimänä. Seurana oli mm. Roco, joka on yksi Tinkan viime kesän pennuista. Hauskan näköinen pari, toinen on niin musta ja toinen ihan vaalea - ying ja yang ;)

Malla on nyt siis täyttänyt juuri 5 kk. Eilen olimme ensimmäisessä pentunäyttelyssä Helsingissä. Malla otti tilanteen lunkisti, välillä otti vähän päähän kun ei saanut mennä ihan niiden kaikkien satojen muiden pentujen kanssa leikkimään ja kaikki herkut ei ollu tarkoitettu hänelle, hih!

En tiedä onko tämä ketutusta kun ei saanut tehdä mitä huvittaa vai välilepo ;) Pääasia että välillä lepääkin, kaikesta hälinästä huolimatta.

Malla on hieman haastava kuvattava, silmiä ei meinaa saada
näkyviin millään ja yleensä kuvassa näkyy vaan musta möykky ;)

Mutta sitten itse kehään. Silloin oltiinkin ihan hereillä! Malla oli ROP pentu ja sai loistavat arvostelut. Tuomarikin pääsi nauramaan kun Malla päätti että lattiassa ollut teippi oli mitä suurin este ja sen yli oli loikattava sellaisella hirmuisella glenniloikalla. Päivä oli pitkä ja jäätiin odottelemaan ryhmäkehää. Malla kaivoi vielä jostain ihmeesti energiaa ja suorastaa liiteli vieressäni isossa kehässä. Tunsin vaan suurta ylpeyttä pikkutytöstä, kun näin kuinka hienosti se jaksoi! Monesti ryhmäkehä on glenneille aika nopea kiitos-kättely ja se siitä -tapahtuma. Me seistä tönötimme asennossa ja tajusin että ympäriltä koirat alkoivat vähentyä. En edes tajunnut että meitä oli enää vain neljä jäljella, kun kuulin että "neloseksi tulee..". Hyvä etten pyörtynyt kun ymmärsin että me sijoitutaan ryhmässä!
Ja lopputuloksena oli ryhmän toinen. Ihan huikeeta! :)

Pokaali oli mahtava ja kyllä hymyilytti :) Ja Malla oli niin ansainnut kaikki loput HK:n siniset mitä taskuista löytyi. Se on Mallan suurta herkkua. Pitäisiköhän saksalaiselle laittaa vielä hapankaalia siihen makkaran kylkeen..?

Tänään sunnuntaina oli toinen näyttelypäivä. Malla jaksoi taas loistavasti, hyvät yöunet olivat tuoneet energiat takaisin. Malla esiintyi jälleen mallikkaasti ja sai loistoarvostelut.

"Mittasuhteiltaan sopiva, ikäisekseen hyvä pää. Hyvä purenta. Hyvät silmät ja oikea-asentoiset korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä etuosa. Sopiva runko. Vähän niukasti kulmautunut takaosa. Liikkeet ok. Hyvä turkki. " Tuomari Pirjo Hjelm.

Näillä arvosteluilla siis pikkupentujen paras ja kunniapalkinto :) Tällä kertaa glennien voitto meni hyvälle kilpakumppanille Ellille, joka oli pari kuukautta vanhempi kuin Malla.

Tässä vielä Mallan sunnuntai-poseeraus :)

Olipa aikamoinen viikonloppu ekoiksi pentunäyttelyiksi. Innolla odotan jo seuraavia näyttelyitä!

Minttu