Mut on kopioitu!

Nyt jouduin kyllä hieraisemaan silmiä pariin kertaan! Meille tuli tänään käymään mun kopio, sitä sanottiin vaan Hertaksi. Kattokaa nyt!

Hertta

Minä pienenä

Tosin se ei ihan tuolta näyttänyt ennen trimmiä ;) Herttis oli sellainen vähän epämääräinen glennimöykky, mutta tunnistin sieltä kyllä heti saman temperamentin kuin itselläni on. Hertta tuli sisään meidän pihalle kuin maailmanomistaja, mutta kyllä mä parhaani mukaan yritin pistää sen ruotuun. Ilmeisesti vähän liiankin tehokkaasti, kun sain sitten mennä nauttimaan rauhasta koirien huoneeseen portin taakse. Joku saattaisi kutsua sitä jopa jäähyksi.. ;) No, kyllä Herttakin saa vielä tietää mitä on jäähy ja jäädä paitsi kaikesta kivasta. Jos se kerta on niin samanlainen kuin mä, niin sille on kaikista pahin rangaistus joutua eri paikkaan kuin missä kaikki action tapahtuu ja rakkaat ihmiset ovat.

No, sillä aikaa kun mä olin rauhoittumassa, niin Hertta sai painia Elviksen kanssa. Ne tulikin tosi hyvin toimeen keskenään ;) Hyvä että meillä on Elvis, niin mun ei tarvinnu viihdyttää Herttaa.. Nyt se ei vaan ehkä jaksa enää illalla painia mun kanssa.

Näistä kuvista voisi päätellä, että noi kaksi olisi jotenkin metelöineet koko ajan. Mutta yllättävän hiljaa ne leikki keskenään, vaikka vauvahampaita kyllä esiteltiinkin melko tiuhaan tahtiin :)

Mutta yhtä asiaa mäkin sain todistaa. Näin kuinka Hertasta kuoriutui loistava tyttönen trimmissä. Hertta ei ollu pöydällä ihan niin kiltisti kuin Rocky, mutta meidän äippä suoriutui hommasta melkosta hyvin.. on kait tarpeeksi saanu treenata mun kanssa, jos mä oon kerta ollu samanlainen ;) Äippä ei saanu ees yhtään hammasosumaa, mutta näin kyllä pari hyvää väistöliikettä...

Tässä vielä ennen ja jälkeen kuvat niin tekin näätte eron.

Ennen

Jälkeen

Meistä vehnänvärisistä eron vauvaturkin poistamisen jälkeen huomaa kyllä helposti, kun meidän tiikerin raidat häviää ja tilalla on vain vehnää ;)

No, mä en siis saanu alun jälkeen kovin paljoa hengata Hertan kanssa, mutta kiva sitä oli silti nähdä. On noista mun vauvoista tullu jo aika isoja tyyppejä!

Tinka (&huoltojoukot)

Esittelyssä: Marfidal Dream Come True eli Hertta

Voihan herttileijaa ;)
Ainut vehnänvärinen tyttö Tinkan pentueessa on kuin ilmetty äitinsä. Paitsi Tinka ei ole juurikaan kaivanut kuoppia tai möyhentänyt kukkapenkkejä. Poikkeus vahvistaa säännön: kerran Sanni-siskon esimerkin voimalla Tinkakin yritti kaivautua Kiinaan. Mutta oma-aloitteista kaivamista ei ole juurikaan esiintynyt.

Hihii! Täällä taitaa asua joku! 

Tuolla on ihan varmasti jotain mielenkiintoista!

Hertta on omistautunut kaivamiselle niin innokkaasti, että on jopa joutunut jäähyn kautta siirtymään  muihin tehtäviin. Hertan mamma ei oikein innostunut liiallisesta kukkapenkkien muokkauksesta, heh! Se ei vaan tainnu tajuta että mestarikaivaja tarvitsee paljon treeniä ;) Ulkoilu on muutenkin Hertan suosikkipuuhaa, uutta tekemistä löytyy ihan joka päivä ja on runsaasti tilaa hepulikohtauksille. Tosin niitä Hertta saa myös kenkälaatikossa...

Hertta suunnittelee seuraavaa jekkua ;)

Puuhommiin! 

Yöt ovat sujuneet jo rauhallisesti omassa pedissä, pääasia että saa nukkua. Hertta on jopa yllättänyt öisin tapahtuvalla 100-prosenttisella osumatarkkuudella, nimittäin pissojen osumisessa paperille ;) Good Girl! Hertalla on myös jo ystävä - Haisuli, jonka Hertta vie nukkumaan joka ilta. Haisuli on Hertalle jo rakkaaksi muodostunut pehmolelu.

Totaalinen rentoutuminen. Haisuli on turvallisesti vieressä.

Melkein hurjinta on tähän mennessä ollut naapurin koiran haukkuminen - se oli sen verran pelottavaa että Herttis oli yhdellä jättiloikalla (miten noin pieni edes pystyy sellaiseen suoritukseen..?) kuistilla turvassa. Seuraavan kerran Hertta jo tietää ettei haukku haavaa tee.

Hertan katse on monesti juuri samanlainen päättäväinen kulmien alta kurkkailu kun Tinka-äipällä on. Tässä tytössä on varmasti potkua ja persoonallisuutta, suuren sydämen lisäksi :)

Nyt Hertta nauttii kesästä mökillä, siellä sitä riittääkin kaikenlaista puuhaa ja tekemistä.

Kovasti tsemppiä Hertalle, kasvaminen saattaa tarvita välillä itku-potku-raivareita ja hepuleita, mutta loistotyttö sinusta tulee!

Minttu & Tinka-mamma

Tinka ja Hertta Nastolan näyttelyssä

Ja taas mentiin, tällä kertaa Nastolan ryhmänäyttelyyn Hertan seuraksi, joka oli ihan ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Hertalla riitti vauhtia niin, että silmätkin olivat jo ihan innosta punaiset. Tuomari totesi että hänenkin silmänsä näyttävät samalta kun tulee allergiakohtaus ;) Liekö Hertta sitten allerginen kaikelle näyttelyhälinälle, heh! Sehän tarkoittaa sitten vaan siedätyshoitoa, eli uusia näyttelyitä.

Hertta, Marfidal Ylämummo, juniorikehässä

Hertta JUN EH

Hertta sai todella hyvät arvostelut ja huomautuksen, että lisää kehäkokemusta tarvitaan:) Arvosteluna JUN EH. Nyt sitten vaan sitä siedätyshoitoa...

Tinka, Marfidal Cream Tea

Tinksulla meinasi kehä mennä ihan myttyyn, kun sillä meni hermot, kun mamma oli toisen tytön kanssa ekana kehässä.. Onneksi siitä kuitenkin toivuttiin nopeasti ja saatiin homma käyntiin :) 

Tinka sai loistoarvostelut tuomari Kimmo Mustoselta ja oli VAL ERI1, SA, PN1, ROP. Hyvä päivä ja kerrankin lähellä  kotia ;)

Minttu