Nyt ei kyllä meinaa adjektiivit riittää, kun onnellisuuden määrä on ihan maksimoitu ;) Meillä oli vähän jännät paikat, kun halusin ehtiä mukaan synnytykseen ja alkuviikosta oli aika kiirettä töissä. Tosin olin jo aiemmin puhunut Tinkan kanssa Klara Vappen -pennuista ja sovimme, että Tinka odottaa siihen asti että ehdin paikalle ;) Leena-mamma laittoi tiistaina illalla jo viestiä, että nyt aletaan mennä synnytystä kohti, pientä edistystä oli siis nähtävissä. Pohdin jo että lähdenkö ajamaan paikalle, mutta päätin olla lähtemättä. Meillähän oli Tinkan kanssa diili, että se oottaa mua!
Keskiviikkona sain viestiä aamupäivällä että vielä odotellaan äipän saapumista eli synnytys ei ollut vielä käynnistynyt kunnolla. Ehdin paikalle iltapäivällä ja mitä Tinka tekeekään. Se lähti käymään pisulla ja alkoi siis heti pungertaa, supistukset siis alkoivat lähes välittömästi kun tulin paikalle! Voi mamman kultarakas, jaksoit pitää sopimuksesta kiinni! Leenakin oli kiitollinen kun ei mennyt yövalvomiseksi, vaan saatiin kerrankin seurata synnytystä päiväsaikaan.
Ja sitten siinä ei mennytkään kuin hetki, kun ensimmäinen ihmetyksen aihe oli tullut maailmaan.
Mikä ihme musta tuli oikein pihalle..? Onko se mun vauva?! |
Neljä ensimmäistä |
Kuusi pentuja jo maailmassa, 1 tyttö ja 5 poikaa |
Ja tulihan sieltä se seitsemäskin! Tinka alkoi rauhoittua ja päätettiin lähteä mekin syömään välillä. Eiköhän se ollut tässä ja kaikki näytti hyvältä. Tinka tosin oli jo aika puhki kaikesta puurtamisesta. Kun tulimme syömästä, laskin pennut nopeasti ja lähdin viemään Tinkan pisulle. Tinka tekikin pisut vauhdilla ja tuoreella mammalla oli selkeästi kiire takaisin vauvojen luokse. Sillä aikaa Leena oli siivonnut ja tehnyt myös hämmästyttävän löydön, pentujahan on KAHDEKSAN! Tinka oli siis vielä synnyttänyt yhden sillä aikaa kun me syötiin. Aikamoinen mamma, kahdeksan isoa vauvaa! Melkoista hulinaa tiedossa!
Yö sujui rauhallisesti, kävimme vuorotellen pari kertaa katsomassa että kaikki on hyvin ja kaikki ovat päässeet maitobaariin. Aamulla Tinkakin oli selkeästi jo virkeämpi, sekin oli siis saanut edes vähän nukuttua vauvojen hoitamisen lomassa, hyvä!
En olisi millään malttanut lähteä pois pentulaatikon vierestä. Pikkuisia tuhisijoita on niin ihana seurata, niitä voisi katsella tuntitolkulla.
Kahdeksan pennun läjä |
Heti parhaat kaverit! |
Ylpeä Tinka-äiti |
Suomalaiset glennit osaavat myös jonottaa ;) |
Voi jestas näitä ihanuuksia! Ja en oikeasti voi vieläkään käsittää että kahdeksan! Ja kyllä meillä taitaa olla Tinkan kanssa jokin maaginen yhteys, se odotti että mä tuun paikalle ennenkuin aloitti. Voi rakas, rakas kulta Tinka! Leena-mammakin oli ihan ihmeissään, ettei koirat kyllä yleensä synnytä silloin kun on sovittu ;) Mutta me ollaan sellanen tiimi, ettei meihin päde mitkään "ei koskaan" -säännöt!
Vauvoilla on jo toinen ilta menossa ja kaikki on edelleen hyvin. Söpöysvaroitus on sitten muuten voimassa jatkossakin, voipi olla että tämä kevät täyttää blogin pentukuvilla ;)
Minttu
Tinka - Marfidal Cream Tea, just made eight beautiful babies! There was two bitches and six dogs. There is couple of dogs still waiting a new home. If you are interesting, please contact to breeder Leena Glans.
No comments:
Post a Comment