Helmi oli kuukauden verran lomailemassa. Käytiin Kainuussa ja Lapin puolella ja matka meni hyvin. Alussa olin ollut huolissani pitkistä ajomatkoista ja koiran käyttäytymisestä valjaissa, mutta koira osasi ottaa lungisti ja kellotti matkat ilman mitään ongelmia. Tuhina vaan kävi kun sesse kuorsasi.Ensimmäinen pysähdys oli Kainuussa (ja se pysähdys kesti yli kaksi viikkoa). Helmi sai juosta sydämensä kyllyydestä vapaana pihalla, sille oli melkein koko ajan seuraa (paikalla oli paljon koirarakasta sukua), sama koirarakas suku syötti koiralle kaikkea grillimakkarasta lähtien aina kun omistajan silmä vältti jne. Eli lyhyesti sanottuna Helmillä oli kissanpäivät koko loman ajan.
Koira puljasi rannalla joka päivä, vaikka ihan uimaan asti se ei ruvennut. Maha ja jalat kasteli ja se taisi olla ihan tarpeeksi. Se vahti myös silmä kovana kallion nokassa verkoilta palaavaa soutajaa. Muuten siitä ei vahtikoiraksi ole, se haukahti pari kertaa aina kun joku tuli pirttiin ja sen jälkeen häntä vispasi kaikille tulijoille. Äänensä se on nyt ilmeisesti siis löytänyt (toivottavasti se suurilta osin jää Kainuuseen, sillä kerrostalossa ei kaikkea tarttis haukkua).
Pohjoisessa Helmin kissanpäivät vaihtuivat hieman enempi koiranpäiviin, pieniä ja ilkeitä mäkäräisiä oli aivan uskomattoman paljon. Ja ne kiusasivat koiraparkaa ihan urakalla sen muutaman päivän, mitä siellä vietimme. Ne pienet ilkiöt tunkevat suuhun ja silmiin ja kauluksesta ja lahkeista sisään, ei ihmekään että koira rapsutti ja kapsutti itseään koko ajan siellä.Tässä hieman lisää kuvasatoa matkalta:
Lisää reissuilusta sitten, kun olemme palanneet takaisin arkeen.-Ellen& Helmi-
No comments:
Post a Comment