Tiedättekös,mun pallo on mulle tosi tärkeä. Ihmisystävien kanssa voin leikkiä sillä, mutta en koiraystävien. Mökillä Remu antoi mun yleensä ihan rauhassa leikkiä pallolla, se on jo sen verran vanha ettei jaksa juosta pallon perässä... Musta ei kyl tuu ikinä niin vanhaa! Mut joo, kerran se, siis Remu, sai kuningasidean ja pölli mun pallon. Voitte uskoo et hermot meni ihan totaalisesti. Kävin päälle kuin yleinen syyttäjä, sanoo äippä. Ihan sama vaikka se on mua puolet isompi ja murisee pahasti. Kukaan, siis ei kukaan pölli mun palloa!
Äippä huusi mulle ihan täysiä, kuuroille korville... Lopulta huomasin roikkuvani niskavilloista ilmassa, en mä mun ihmisiä taida kuiteskaan voittaa... Mut mä sain pallon ja Remu selkeesti kunnioitti mua paljon enemmän tän jälkeen. Siihen tais vähän sattua kun se kiersi mut mulkoillen kaukaa. Jotenkin kummasti mun pallo katos tän episodin jälkeen, mun ihmisetkään muka ei tienny missä se oli. Kotona se sitten taas löytyi. Mut jos joku ei tienny, niin nyt tietää, et mun palloon on turha koskea!
Romeo
No comments:
Post a Comment