Tiedättekös, minä poika käyn koulussa kerran viikossa, opiskelen äipän mielestä tärkeitä juttuja, kuten seuraamista ja paikallaan oloa… kyllähän mä ne osaan, esitän vaan välillä ettei vois vähempää kiinnostaa.Toinen puoli tunnista me tehdään yleensä kaikkea hauskaa, kuten hypitään esteitä ja kaikkea sellaista. Siitä mä innostun ihan tosissani, jotain järkevää tekemistä! Välillä kyllä ope yrittää pilata hyppytehtävät, kun pitääkin yhtäkkiä pysähtyä tai kiertää este eikä saa hypätä, voitteko uskoa? Ope on kyllä muuten tosi kiva. Ja sit välillä ihan omaksi ilokseni en suostu hyppäämään muuten kun silleen, että äippä hyppää mun kanssa. Heh! Vähän liikuntaa sillekin:)
Mutta kaikista ärsyttävintä on se, kun meillä on hauska tehtävä ja koko ajan ei oo mun vuoro. Mun pitää odottaa kun muutkin tekee, sillon kyllä hermostuttaa ja alan vinkua.. osa luokkakavereista haukkuu mulle mutta enhän mä kyllä niille takas hauku, heilutan vaan häntää. Ne varmaan luulee että mä oon joku hikipinko! Ei musta nyt niin voin sanoo, mutta kun ne hyppytehtävät vaan on niin älyttömän kivoja… Romeo
No comments:
Post a Comment